Julkinen sektori tarvitsee vahvaa työnantajaedunvalvontaa

KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Kunta-ala on Suomen suurin työmarkkinatoimiala niin henkilöstömäärältään kuin palkkasummaltaan. Työvoimakustannukset ovat vuositasolla 21 miljardia euroa eli yli puolet kuntien toimintamenoista. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten piirissä on noin 429 000 henkilöä.

KUNTA-ALAN sopimusjärjestelmän ydintehtävä on taata työrauha ja hillitä työvoimakustannuksia. Kunta-alan nykyinen työmarkkinajärjestelmä luotiin vuonna 1970. KT:n asema perustuu lakiin Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta, jossa on määritelty muun muassa KT:n perustehtävät, rahoitus ja päätöksenteko.

Kunta-alan sopimusjärjestelmän piirissä ovat Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä kunnalliset liikelaitokset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat.

VALTAKUNNALLISILLA virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista, työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. Niillä turvataan työrauha kunta-alan työpaikoille. Tärkeä tehtävä on myös tukea työnantajatoimintaa tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa sekä kehittää henkilöstöjohtamista.

Kunta-alan virka- ja työehtoehtosopimukset sovitaan ja neuvotellaan henkilöstöä edustavien neuvottelujärjestöjen kanssa. Neuvottelujärjestelmää uudistetaan tarpeen mukaan vastamaan työmarkkinajärjestökenttää. Näin tehtiin viimeksi vuonna 2014.

Kunta-alan sopimusjärjestelmä on joustava ja moderni.

SOPIMUSOIKEUTTA on laajasti siirretty paikallistasolle. Paikallisesti voi sopia muun muassa palkoista ja työajoista.

Päätösvaltaa käyttää KT:n valtuuskunta, joka päättää muun muassa virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä.

Valtuuskunnan kokoonpano vastaa kuntavaalien tulosta ja sen jäsenten on oltava kuntatyönantajien edustajia.

Muista työmarkkinajärjestöistä poiketen KT toimii sekä työmarkkinakeskusjärjestönä että työnantajajärjestönä liittotason, eli kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.

TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖNÄ KT on mukana valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kymmenissä kaksi- ja kolmikantatyöryhmissä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat Suomessa käyttäneet keskitetyn työmarkkinajärjestelmän luomisesta eli 1970-luvulta alkaen suurta yhteiskunnallista valtaa. Käytännössä kaikki istuvat hallitukset ovat tukeneet keskitettyjen ja muiden työmarkkinaratkaisujen tekoa.

KT:N STRATEGIANA on olla mukana valvomassa kuntatyönantajien intressejä kaikissa keskeisissä neuvottelupöydissä, joissa tehdään kuntatyönantajien työvoimakustannuksiin ja muihin työehtoihin vaikuttavia päätöksiä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen ykköspöydässä KT on ajanut kuntatyönantajien intressejä 2000-luvun alusta lukien. KT vastaa kuntatyönantajien edunvalvonnasta myös Euroopan unionissa.

KT OLI MUKANA neuvottelemassa vuoden 2015 eläkeratkaisua, jolla supistetaan julkisen talouden kestävyysvajetta ja poistetaan eläkemaksujen nousupaine. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa KT on esittänyt oman vaihtoehdon työvoimakustannusten alentamisesta 5 prosentilla.

Julkinen sektori tarvitsee vahvaa työnantajaedunvalvontaa jatkossakin. KT:n tavoitteena on olla kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös tulevien itsehallintoalueiden työnantajajärjestö.

Markku Jalonen

Työmarkkinajohtaja

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 11/2015.