Julkisin varoin ostetaan vuosittain tavaroita ja palveluita noin 35 miljardin euron edestä. Summa vastaa lähes viidennestä koko bruttokansantuotteestamme. Näiden julkisten hankintojen laadusta käydään usein keskustelua paikallisissa ja valtakunnallisissa medioissa. Ja syystä, sillä näin suuren rahasumman käyttämiseen liittyy suuri vastuu ja suuri vaikutusmahdollisuus. Joskus vastuu myös kangistaa. Emme uskalla tarttua uusiin ratkaisuihin, joita tulevaisuus meiltä vaatii.

Julkisilla hankinnoilla voimme tukea laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä laaja-alaista kestävän kehityksen ja ihmisten yhdenvertaisuuden vahvistamista. Vaikuttamismahdollisuuksien jalkauttaminen käytäntöön vaatii kokonaisvaltaista pohdintaa ja suunnittelua sekä rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Vastikään perustimme kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen nimeltä KEINO. Se tarjoaa käytännön toimijoille opastusta kestävää kehitystä tukevien hankintakriteerien käytöstä, kehittää uudenlaisia hankintamalleja ja jakaa tietoa testatuista parhaista käytännöistä toimijoiden kesken.

Myös ministeriöissä on tehty monenlaista työtä kestävien julkisten hankintojen tueksi. Ympäristöministeriössä on pohdittu erityisesti tapoja tuoda ilmastonäkökulmat, ympäristökestävyys ja rakennusten terveellisyys mukaan hankintoja koskevaan keskusteluun.

         *                      *                     *

Sisäilmaongelmat ovat suomalaisille surullisen tuttuja. Liki jokaisen lähipiiristä taitaa jo löytyä niihin liittyviä kokemuksia. Aiemmin tänä vuonna käynnistimme Terveet Tilat 2028 -ohjelman, jonka tavoitteena on laittaa sisäilmaongelmat kuriin kymmenessä vuodessa. Toivottavasti opimme ohjelman myötä tarttumaan sisäilmaongelmiin ajoissa ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Verorahoilla on rakennettava terveellisiä oppimisen, terveydenhoidon ja asumisen ympäristöjä.

Julkisessa rakentamisessa on myös monia mahdollisuuksia pienentää rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjälkeä. Ympäristöministeriö on julkaissut vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit. Niiden avulla julkiset rakennushankkeet voidaan kilpailuttaa lain minimitasoa kunnianhimoisemmin ilmastotavoittein. Parhaillaan on työn alla hankintakriteerit julkisiin purkutöihin sekä julkisten puurakennusten toteuttamiseen. Nämä kriteerit ilmestyvät ensi vuoden puolella.

         *                      *                     *

Noin 70 prosenttia julkisista hankinnoista tehdään kunnissa. Hallituksen ja ministeriöiden työllä haluamme kannustaa kuntapäättäjiä tarttumaan rohkeasti uudenlaisiin toimintamalleihin hankinnoissa. Hallituksen kärkihankkeilla tuimme esimerkiksi uudenlaisia tapoja kehittää jätevedenpuhdistusta ja saada ravinteet tehokkaasti ja turvallisesti takaisin hyötykäyttöön.

Rovaniemellä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n puhdistamolla kehitetään lietteen energiatehokkaaseen polttoon perustuvaa prosessia, jossa otettaisiin fosforin lisäksi talteen myös osa typestä. Polttolaitos tuottaisi tuhkaa lannoitevalmisteiden raaka-aineeksi ja lopullisena tavoitteena on kehittää tuhkasta haitta-aineeton lannoitevalmiste.

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa on puolestaan tuettu demolaitoksen rakentamisessa. Laitoksella on tarkoitus tuottaa suoraan lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi fosforihappoa. Nämä ovat vain esimerkkejä monista kautta koko Suomen toteutetuista kokeiluista, joista saamme tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Kärkihankerahoituksella alensimme kokeiluihin liittyviä taloudellisia riskejä.

Aina ei siis kannata hankkia sitä vanhaa ja koettua. Niin ei maailma muutu paremmaksi. Eiköhän siis kääritä hihat ja laiteta julkiset hankinnat rohkeasti töihin kestävän kehityksen, terveyden ja ilmaston puolesta!

Kimmo Tiilikainen, ympäristöministeri

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 9/2018

Kuva: Teemu Kuusimurto

Luitko jo?