Kuinka pitkälle kestävyystalkoissa pitää tähdätä?
Kestävyysvaje ei tule ketään maantien raitilla vastaan,
mutta kestävyysvajeen nitistämiseksi vaadittavat sopeutustoimet koskevat maan
jokaista kuntaa ja tuovat kovia uudistuspaineita rahojen riittämättömyyden
vuoksi.
Kuntien rooli kestävyystalkoissa on merkittävä, sillä toisin
kuin eläkelaitoksilla, kunnilla ei ole etukäteen rakennettua suunnitelmaa miten
varaudutaan menojen kasvuun, kun väestö vanhenee.
KUNTIEN KESTÄVYYSVAJETTA ryhdyttiin kuromaan umpeen toden
teolla viime syksynä hallituksen sovittua rakennepoliittisesta ohjelmasta.
Ohjelmassa valtio sitoutuu purkamaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhden
miljardin edestä. Kuntien kontolle asetettiin toinen miljardi, joka pitää
täyttää sopeuttamalla kuntien menoja, korottamalla kunnallisia veroja ja
parantamalla kuntien toiminnan tuottavuutta.
Tämä on tuttua, mutta siitä, mitä kestävyysvajearvioille on
tapahtunut sitten viime syksyn, ei ole paljon puhuttu.
ODOTETTUA HEIKOMPI taloustilanne käynnisti kunnissa viime
vuoden puolella noin 400 miljoonan euron henkilöstösäästöohjelmat ja sopeutus
jatkuu tänä vuonna arviolta 600 miljoonalla eurolla. Kunnat ovat
tasapainottaneet talouttaan myös kiristämällä kunnallis- ja kiinteistöveroja
noin 400 miljoonalla eurolla.
Viime syksyn jälkeen on saatu lisätietoa myös valtion
toimista rakennepoliittisen ohjelman edistämisessä. Kehyspäätökseen sisällytettiin
kuntien menoihin vajaan 370 miljoonan euron suuruinen vähennys, joka tulee
vähentämään kuntien valtionosuuksia 130 miljoonalla eurolla.
Se on noin yksi kolmasosa tavoitellusta miljardista eurosta
kuntien tehtävien vähentämisessä.
HALLITUS PÄÄTTI kehysriihessä myös 2,3 miljardin euron
lisäsopeutustoimista. Tällä kertaa valtio ei tehnyt mittavia leikkauksia
kuntien valtionosuuksiin. Säästötalkoot kuitenkin leikkaavat kunnilta sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja kiinteistöverojen korotukset pois.
Kehysriihen jälkeen päivittyivät hallituksen
kestävyysvajearviot, jotka julkaistiin
vuoden 2014 Suomen-vakausohjelmassa. Tuore arvio julkisen talouden
kestävyysvajeesta pienentyi 4,7 prosentista 3 prosenttiin suhteessa
bruttokansantuotteeseen.
VAKAUSOHJELMASSA ei julkaistu kestävyysvajetta eikä sen
muutoksia jaoteltuna valtion, kuntien tai sosiaaliturvarahastojen osuuksiin,
mutta valtiovarainministeriö on pyydettäessä avannut laskelmiensa
yksityiskohtia. Keskeisin syy kestävyysvajeen pienenemiseen tulee tällä kertaa
valtion puolelta, sillä kehysriihen sopeutustoimet kohentavat valtion
rahoitusasemaa 1,1 prosenttiyksikköä.
Myös sosiaaliturvarahastojen kestävyysvajearvio on
pienentynyt, sillä ikäsidonnaisten eläkemenojen kasvu on tarkentunut alaspäin.
IKÄSIDONNAISTEN terveysmenojen kasvuarvio sen sijaan on
tarkentunut ylöspäin, mikä heikentää kuntatalouden kestävyyttä. Kuntien
kestävyyttä parantavat kuitenkin aikaisemmin mainitut kuntien sopeutustoimet,
eli menojen karsiminen ja kunnallisten verojen korotukset.
Kun nämä kaksi eri suuntiin osoittavaa tekijää viedään
yhteen, kuntien kestävyysvaje on yllättäen pysynyt viime syksyn arvioon nähden
ennallaan!
Väestön ikääntymiseen liittyvien menojen kasvu siis peittosi
kuntien omat sopeutustoimet. Se merkitsee, että kuntien osalta taistelu
kestävyysvajetta vastaan palaa lähtötilanteeseen, eivätkä kunnissa tehdyt
säästöt vielä riitä. Samaan aikaan säästöpaineet muilla sektoreilla
helpottuvat.
ON HUOLESTUTTAVAA, että tällä kierroksella nähty kuntien
terveysmenojen ja kestävyysvajeen kasvu saattavat olla toistuvia ilmiöitä. Mitä
seuraa, jos kuntien kestävyysvaje harppaa joka vuosi eteenpäin väestön
ikääntyessä? Kuinka paljon kunnissa pitää tässä tapauksessa vielä säästää?
Minusta kuntien kestävyysvajeen hallintaa ei ole mietitty
vielä loppuun asti.
Minna Punakallio
Pääekonomisti
Kuntaliitto
Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 8/2014.
