Kunnallisvaalit mullistavat puoluekentän

Tuoreissa mielipidemittauksissa puolueen kannatus on noin kolminkertainen vuoden 2008 kunnallisvaalikannatukseen verrattuna. Useimpien muiden puolueiden kannatus näyttää heikentyneen.  Perussuomalaisten odotettavissa olevaa vaalivoitto on suurempi kuin minkään muun puolueen normaaleissa oloissa saama vaalivoitto itsenäisyyden ajan vaaleissa.

Edessä on poikkeukselliset kunnallisvaalit. Puoluekenttä näyttää jakautuvan uudelleen. Perussuomalaisten voima kunnallisvaltuustoissa vahvistuu. Keskustaa uhkaa suurempi vaalitappio kuin koskaan aikaisemmin kunnallisvaaleissa. Koskaan aikaisemmin kansainväliset asiat eivät ole olleet näin näkyvästi esillä kunnallisvaalikampanjassa.

Populistisen puolueen kannatuksen rakettimainen nousu ei ole vain suomalainen ilmiö. Viime vuosina populistiset puolueet ovat lisänneet tuntuvasti kannatustaan useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Länsi-Euroopassa on useita yhteisiä kehityspiirteitä, jotka antavat myötätuulta populististen puolueiden purjeisiin. Talouden kansainvälistyminen on luonut edellytyksiä elintason nousulle, mutta sillä on myös nurja puolensa. Epävarmuus työmarkkinoilla on kasvanut. Työttömyys ja tuloerot ovat lisääntyneet. Talouden kansainvälistymisen seurauksena markkinat ja poliittinen valta ovat irtaantuneet toisistaan. Viime vuosien finanssikriisit ovat antaneet kuvan, että politiikka on antautunut markkinoille. Sen seurauksena tyytymättömyys politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan on lisääntynyt ja populististen puolueiden kannatus kasvanut.

Muutokset kansallisissa kulttuureissa ovat niin ikään lisänneet populististen puolueiden suosiota. Kaikkialla Länsi-Euroopassa suuret konservatiiviset puolueet ovat luopuneet perinteisistä konservatiivisista arvoistaan ja omaksuneet niiden tilalle markkinaliberalismin, yksilökeskeisyyden ja monikulttuurisuuden arvoja. Konservatiivisten koti, uskonto, isänmaa -arvojen kentälle on jäänyt tyhjiö, jonka populistiset puolueet ovat kansallismielisillä ohjelmillaan täyttäneet.

Kansalaisten epäluuloisuus hallituksen kuntarakenneuudistusta kohtaan on näihin vaaleihin liittyvä tilannetekijä, joka asettaa hallituspuolueet puolustuskannalle.

Perussuomalaisten odotettavissa oleva vaalivoitto muuttaa kertarysäyksellä monien kuntien vakiintuneita päätöksentekoasetelmia. Näitä kunnallisia perinteitähän on monia: porvarillisten puolueiden yhteistyöhön perustuvia, Kokoomuksen ja Sdp:n yhteistyöhön perustuvia, Keskustan valta-asemaan perustuvia ja RKP:n valta-asemaan perustuvia. Edessä olevissa vaaleissa vakiintuneiden enemmistöasetelmien pohja näyttää monissa kunnissa murentuvan. Kun näin käy, puolueet joutuvat etsimään uudenlaisia yhteistyösuhteita. Jää nähtäväksi kuinka hankalaa niiden rakentaminen on ja kuinka monessa kunnassa syntyy ongelmia siitä, että toimivia enemmistöjä ei oikein tahdo löytyä.

Vuoden 2011 vaalien jälkeen viestimissä on usein ennustettu, että SMP:n kannatuksen tapaan Perussuomalaisten nopeasti kasvanut kannatus tulee myös nopeasti alas – kun äänestäjien toivomaa suurta muutosta ei ehkä tulekaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy. Edessä voi olla puoluekentän uusjako, missä Perussuomalaiset nousee pysyvästi tai ainakin pitkäksi aikaa puoluejärjestelmämme neljän suuren puolueen joukkoon verottaen jonkin verran aikaisempaa kannatusta niin Keskustalta, Kokoomukselta kuin Sdp:ltä.

Keskustalla on enemmän syytä huoleen kuin millään muulla perinteisellä puolueella. 1960- ja 1970-lukujen rakennemuutoksessa keskusta kasvatti kannatustaan muuttumalla maanviljelijäväestön puolueesta maaseudun yleispuolueeksi. Se ei kuitenkaan ole onnistunut merkittävästi kasvattamaan kannatustaan etelän kasvavissa asutustaajamissa. Perussuomalaiset sen sijaan saa kannatusta melko tasaisesti eri puolilla maata. 

Heikki Paloheimo
Kirjoittaja on Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori