Kunnat lomautuslinjalle?
Kuntien lomautusuutisista on tullut lähes päivittäistä luettavaa, vaikka Kuntatyönantajien tuoreen selvityksen mukaan niitä suunnitellaan vain parissa kymmenessä kunnassa tai kuntayhtymässä. Mistä moinen kiinnostus? Siitä, että lomauttaja on kunta, joissa lomautuksiin ei juurikaan ole totuttu, kunnat ovat olleet turvallisia työnantajia.
Lomautuspäätösten tekeminen ei kunnissa ole helppoa. Yksi syy tähän on se, että kuntien hallinnossa on niin paljon kuntien työntekijöitä vartioimassa myös omia ja omien viiteryhmiensä etuja. Kuntapäivien isäntäkunnan, Oulun kaupunginhallituksessa istuu neljä rehtoria, ja kaikki eri puolueista. Kouluja – tai opettajia – koskevat päätökset ovat monen lukon takana.
Kunnan palkkalistoilla olevien rooli hallitusten työskentelyssä onkin jälleen nostettu pöydälle uuden kuntalain valmistelussa. Paineita on pienentää työntekijöiden roolia nykyisestä alle puolesta alle kolmannekseen. Vajaan vuoden takaisessa kyselyssä suurin osa kuntajohtajista piti nykytilannetta ongelmallisena.
Kunta-alan henkilöstömenoista säästetään tänä vuonna keskimäärin lähes kolme prosenttia, eli yli 600 miljoonaa euroa. Irtisanomisia ei tällä hetkellä ole tiedossa. Säästötarvetta on kuitenkin jo nyt lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä, kun talouden alamäki alkaa – jälkijättöisesti – tuntua kuntien taloudessa koko painollaan. Säästöjen tarve vain kasvaa; ensi vuoden budjettien laadinta tulee olemaan tuskaista työtä.
Samaan aikaan valmistaudutaan uuteen palkkakierrokseen. Tämän hetken virallinen totuus on, että vientiteollisuus, teknologian johdolla, avaa pelin ja muut seuraavat. Samaan ajatteluun kuuluu se, että julkisen sektorin korotukset eivät saisi ylittää vientiteollisuuden linjaa.
Vientiteollisuus perustelee niukaksi ennustettua korotuslinjaa sillä, että kilpailukyky on jo nyt kuralla; suomalaiset tuotteet eivät mene kaupaksi ja jokainen lisäkorotus vain lisää kustannuksia ja murentaa kilpailukykyä edelleen.
Taloutta toki pitää yllä myös kotimainen ostovoima, joten siitäkin täytyisi pystyä pitämään huolta. Yhtälö on kovin vaikea tilanteessa, jossa jaettavaa on vähemmän, työttömiä enemmän ja velkaa on otettu jo aika reippaasti. Ostovoimaa voidaan lisätä toki myös veronalennuksilla, mutta ne taas pitäisi rahoittaa ottamalla vielä lisää velkaa.
Edessä näyttää olevan vain vaikeita päätöksiä ja erittäin vaikeat palkkaneuvottelut. Maan talous on kriisissä, mutta kriisitietoisuudesta ei ole merkkejä.
Myös suuri osa julkisen sektorin palkoista on maksettu velalla. Vasta viime syksynä alkanut lomautusten ja irtisanomisten aalto on alkanut havahduttaa kansalaisia siitä, mihin ollaan menossa. Ay-liikkeiden todellisuuskuvaan se ei näytä vieläkään vaikuttaneen.
Kuntaliitoksia tukemaan aikanaan sovittu viiden vuoden irtisanomissuoja on myös käymässä ongelmalliseksi talouden taantuessa. Nyt siitä on tullut itse asiassa liitosten este, sillä uusi kuntaliitos jatkaisi vanhan liitoskunnan irtisanomissuojaa taas viidellä vuodella.
Hannu Kataja, päätoimittaja, Kuntalehti
Kirjoitus on Kuntalehden 7/2013 pääkirjoitus
