Kuntaelämää: Kunnallinen rakenneuudistus
Rakenneuudistus on tämän syksyn iskusana. Julkisen talouden rahoitusvajeen arvioidaan olevan 7 miljardia euroa vuonna 2017. Valtion ja kuntien tulot eivät kata menoja, eivät millään. Rakenneuudistuksella pyritään muuttamaan talouden rakenteita niin, että työllisyys, tuottavuus ja talous saadaan kasvamaan.
Nyt kun maan eripurainen hallituskin vaikuttaa kykenevän tekemään rakenneuudistuksen, tulisi siihen pystyä myös kunnissa. Esimerkiksi kotikaupunkini kouvolalaisten on herättävä huomaamaan, että paperitehtaiden mukanaan tuoma vauraus on hiipunut. Kymenlaaksosta, joka aiemmin oli yksi Suomen rikkaimpia maakuntia, on nyt tullut yksi köyhimmistä. Samaan aikaan valtio leikkaa kunnille maksettavia valtionosuuksia. Yhtälö on kestämätön ja kaupungin rahatilanne huono.
Kouvolassa teemme jo nyt syömävelkaa ja tämä velka tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Rahamme eivät riitä kaikkien palveluiden maksamiseen. Ongelma on niin suuri, että sitä ei voi korjata parilla pienellä palveluiden leikkauksella tai lomauttamalla kaupungin henkilöstö. Silti näitäkin on jo kokeiltu. Tarvitaan toimia, jotka muuttavat kaupungin taloutta pitkävaikutteisesti.
Yt-neuvottelut on käynnistetty 600 henkilön irtisanomiseksi Kouvolassa. Konsulttiselvitys ja kaupungin oma henkilöstöselvitys ovat samansuuntaisia: irtisanomisia tarvitaan. Asia on kipeä vaikka toki pyritään hyödyntämään niin eläköitymisiä kuin määräaikaisten vähentämistäkin. Monen mielestä moniportaisesta esimiestasosta täytyykin karsia.
Kaupunkilaisissa yt-neuvottelut eivät ole aiheuttaneet suurempia tunnekuohuja. Pikemminkin ollaan iloisia siitä, että lukuisista ”turhista” esimiehistä päästään nyt eroon. Voi olla, että vielä ei ole tajuttu 600 irtisanottavan olevan niin suuri luku, että se edellyttää irtisanomisia opetuksen, kirjastojen, uimahallien ja monen muun palvelun henkilöstössä. Nämä irtisanomiset eivät tarkoita vain muutoksia hallinnossa vaan tulevat varmasti vaikuttamaan ihmisten arkeen. Poliittisten päättäjienkin keskuudessa tuntuu vallitsevan nurinkurinen ajatus siitä, että irtisanomiset voidaan hoitaa ilman palveluverkon supistamista. Tämä tuskin onnistuu.
Kouvolassa tarvitaan 20 miljoonan vuosittaiset säästöt. Jotta irtisanomiset eivät romahduttaisi kaupungin palvelutasoa, tarvitaan myös koko joukko kekseliäisyyttä. Onko sivukirjasto pakko sulkea vai kannattaisiko ensin kokeilla itsepalvelukirjastoa? Hyviä käytänteitä kannattaa kopioida. Imatralla on otettu käyttöön malli, jossa jokainen perhe tapaa perhetyöntekijän sekä odotusaikana että lapsen synnyttyä. Imatran mallia on pidetty erinomaisena ja sitä kautta on saatu säästöjä esimerkiksi lastensuojelun menoissa. Voidaanko lastensuojelua tehostaa siirtymällä raskaista palveluista ennalta ehkäiseviin? Kouvola on yksi lukuisista kunnista, joissa lastensuojelun menot ylittävät budjetin liki vuosittain. Kunnissa on viimeistään nyt kaivettava esiin kaikki kekseliäisyys palveluiden järjestämisessä.
Kunnissa tarvitaan tällä hetkellä rohkeita avauksia virkamiehiltä ja valtuutetuilta rohkeutta tarttua niihin. Toivon, että me valtuutetut niin Kouvolassa kuin muissa talouskurimuksesta kärsivissä kunnissa emme heti sanoisi ei uusille ideoille tai säästöehdotuksille. Meillä ei ole siihen varaa. Palvelut on tuotettava tehokkaammin, kekseliäämmin ja suuremmissa yksiköissä.
Kouvolan yt-neuvottelut ovat herättäneet huomiota, mutta eivät varmasti jää viimeiseksi Suomen kuntakartalla. Kunnat eivät yksinkertaisesti selviä kaikista velvoitteistaan. Nyt tarvitaan paljon enemmän kuin pieniä viilauksia – tarvitaan kunnallinen rakenneuudistus.
Kaisa Spies
Kirjoittaja on ensimmäisen kauden valtuutettu (vihr.) Kouvolassa ja yksi Kuntaelämää-blogin kirjoittajista. Blogissa seurataan valtuutetun arkea. Kaisa Spiesin oma blogi löytyy osoitteesta http://kaisankouvola.blogspot.fi.
