Kuntaelämää: Taloutta tasapainottamassa

Järvenpään kaupunginvaltuuston nelivuotiskauden ensimmäistä vuotta hallitsivat odotetusti isot talousasiat. Heti vuoden alussa uusi valtuusto ryhtyi puimaan talouden tasapainottamisen haasteita, apunaan osin konsulttityönä toteutettu talouden tasapainottamisohjelma.

Tasapainottamisohjelma sytytti myös suuren yleisön keskustelemaan Järvenpään talouden kuntoon laittamisesta. Tästä viesti muun muassa pitkään aikaan ensimmäinen kuntalaisten organisoima mielenosoitus, joka edelsi valtuuston kokousta, jonka oli määrä päättää tasapainottamisohjelman kohtalosta.

Tasapainottamisohjelma hyväksyttiin soraäänistä huolimatta valtuustossa selvin luvuin. Olin myös itse tukemassa ohjelman hyväksymistä. Tasapainottamisohjelmahan ei sellaisenaan astu voimaan missään vaiheessa, vaan sitä tullaan käyttämään ohjenuorana tulevien vuosien budjettien valmistelussa. Ohjelma luo realistiset edellytykset Järvenpään kuntatalouden vajeen umpeen kuromiseksi kuitenkin niin, että valtuutetuilla on mahdollisuus vuosittain vaikuttaa käytettäviin keinoihin.

Joulukuun budjettivaltuusto hyväksyi odotetusti kaupungin talousarvioin vuodelle 2014. Yllätyksellisesti kokouksessa käytiin keskustelua miljoonien sijaan kymmenistä tuhansista. Suurin osa kokouksessa esitetyistä muutosehdotuksista kohdistui sivistyksen- ja vapaa-ajan palvelualueen talousarvioesitykseen, joka kokonaisuudessaan on toimialoista se kaikkein pienin.

Yllätyin itse sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana siitä, miten voimakkaasti juuri oman lautakuntani sorvaamaa talousarvioesitystä ryhdyttiin valtuustossa kirjoittamaan uusiksi. Monet muutosehdotukset hämmensivät minua erityisesti siksi, että lautakunta oli aikaisemmin hyväksynyt talousarvioesityksen täysin yksimielisesti.

Lautakunnan linja kuitenkin piti. Lopulta vain Järvenpään lukion apulaisrehtorin viran perustaminen kaatui poiketen lautakunnan alkuperäisestä esityksestä. Päätös oli pettymys, sillä virka olisi todella tullut tarpeeseen, toisin kuin pienet ja keskisuuret ryhmät kilvan vakuuttelivat. Viran kustannus olisi ollut vain 32 000 euroa, joka sekin oli saatu mahdutettua lautakunnan kehykseen.

Apulaisrehtorin viran perustaminen olisi vastannut konkreettisesti siihen kasvavaan työmäärään, joka lukiota odottaa. Sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen ja oppimisympäristöihin siirtyminen, opetussuunnitelman uudistaminen ja oppivelvollisuusiän korottaminen ovat vain esimerkkejä näistä haasteista. Lukion nykyinen opettajan luottamustoimeen perustuva apulaisrehtorijärjestely on kestämätön malli tässä ajassa. Varsinkin, kun samalla muilla lähialueen pienemmillä lukioilla on huomattavasti paremmat hallintoresurssit omaan lukioomme verrattuna. Pidän asiaa niin tärkeänä, että tulen varmasti nostamaan asian esille ensi vuoden budjetin yhteydessä.

Talkoot eivät kuitenkaan ole ohi. Talousasiat eivät tule katoamaan asialistalta myöskään ensi vuonna. Monen toimenpiteen vaikutukset tullaan näkemään vasta kauden loppupuolella. Silloin on osattava tehdä oikeita johtopäätöksiä päätetyistä säästötoimenpiteistä.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on ensimmäisen kauden valtuutettu (sd.) Järvenpäässä.

PS. Vuonna 2014 tullaan palaamaan myös oman lautakuntani osalta paljon puhuttaneeseen Järvenpään lukion koripallolinjan lakkauttamiseen. Puhuin toimenpidettä vastaan valtuustossa ja esitin, että lukiolle luotaisiin yleinen urheilulinja, jossa yhdistyisivät tasa-arvoisesti kaikki urheilulajit. Esitykseni on saanut kannatusta myös virkamieskunnassa ja sen mahdollisuudet tullaan selvittämään vuoden aikana. Kuntalaisten adressilla viestittämä huoli lukion koripalloilun puolesta on siis kuultu!