Kuntien tehtävien hallittu purku tarpeen
Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa ja jo edellisen hallituksen tavoitteissa mukana ollut kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen odottaa nyt käytäntöön viemistä konkreettisine päätöksineen.
Normipurkutyötä on vietävä eteenpäin määrätietoisesti pitäen mielessä alkuperäinen tavoite: miten saamme kuntien kustannukset kuriin ja millä tavoin mahdollistamme palvelujen ja muun toiminnan järjestämisen taloudellisesti ja tuloksellisesti myös tulevaisuudessa?
Työ ei ole kertaluonteinen, vaan edessä on merkittävä toimintatapamuutos, jonka avulla turvataan taloudelliset edellytykset tarjota laadukkaita palveluja kuntalaisille vuosiksi eteenpäin.
Normien purkaminen on siis kaikin puolin tarpeellinen ponnistus.
NORMINPURUSTA on tehtävä hallittu ja systemaattinen prosessi. Sen työn tulokset tulee voida todentaa.
Tärkeintä on huolellinen perusvalmistelu, jossa kuntia koskevaa eri sektoreiden lainsäädäntöä arvioidaan kriittisesti. Jokaisen ministeriön olisi sitouduttava norminpurkuun sekä siihen, että jatkossakaan ei säädetä yksityiskohtaisesti tavoista, joilla kuntien tehtävistä huolehditaan, vaan keskitytään tavoitteiden määrittämiseen.
Ne normit, jotka estävät tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan, on saatava karsittua. Esimerkiksi säännökset, joilla normitetaan kuntien tavat hoitaa tehtävänsä, tulee lähtökohtaisesti kumota ja antaa kunnille mahdollisuudet järjestää toimintansa tehokkaasti kuntalaisia palvelevalla tavalla.
YKSITYISKOHTAISET säännökset eivät takaa kunnille mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen tehokkaasti, koska erilaisilla kunnilla on erilaiset tarpeet. Tiukka sääntely jäykistää myös kuntien mahdollisuuksia vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Kuntakenttä tarvitsee tilaa miettiä paikallisesti toimivia ratkaisuja, joilla turvataan asukkaiden perusoikeudet ja palvelut parhaalla mahdollisella tavalla.
Normeja purettaessa on myös katsottava sääntelyä sektoreiden välillä, jotta mahdolliset päällekkäisyydet saataisiin poistettua. Tällä annetaan kunnille mahdollisuudet järjestää palveluprosessinsa parhaalla mahdollisella tavalla.
Tulevaisuuden tavoitteiden ja suunnan valitseminen vaatii keskustelua siitä, mitä haluamme – ja mitä emme halua. Kuntaliitto tuo tähän keskusteluun yhdessä 30:n eri kunnan johdon edustajien, Tampereen yliopiston sekä Kuntaliittokonserniin kuuluvan FCG Finnish Consulting Groupin kanssa tehdyn arvion vaihtoehtoisista tulevaisuussuunnista.
KUNTAKENTÄN potentiaalisia tulevaisuuden kehityssuuntia pienille kunnille, keskikokoisille kunnille sekä kaupungeille on hahmoteltu Kuntien tulevaisuuskuvat -prosessin kautta. Vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat poikkeavat monilta osin toisistaan, mutta osittain niissä näkyvät myös samat muutosilmiöt.
Kenties keskeisin yhdistävä tekijä on kuntien ja kuntalaisten omaehtoinen kehittämispotentiaali, joka nähdään keskeisenä kuntien tulevaisuuden mahdollisuutena. Kehittämispotentiaalin esille saaminen puolestaan edellyttää normien purkamista ja kuntien vapausasteiden lisäämistä.
Kaikissa kuntakokoluokissa löytyy yhtenä vaihtoehtona tilanne, jossa valtion sääntelyä on purettu ja kuntien yhdenvertaisuuden tavoitteesta on osittain luovuttu. Tätä kautta kunnat voivat aidosti erilaistua talouden, palvelujen ja osallisuuden osalta.
YHTEISTÄ näille kaikille kuntakuville on se, että kuntalaiset nähdään voimavarana ja kehittämisen moottorina. Kunta sekä muovautuu suhteessa ympäristönsä muutoksiin että muokkaa toiminnallaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot on nähtävissä piirrosvideoiden kautta, myöhemmin myös laajempana raporttina:
www.kunnat.net/kuntakuvat.
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntaliiton toimitusjohtaja
siirtyy 1.10. Kelan johtajaksi
