Lisääntyvätkö kuntien tehtävät sittenkin?

Kuntien tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvat kustannukset
ovat lisääntymässä jopa yli 300 miljoonalla eurolla ensi vuonna, mikäli
hallituksen aiemmat linjaukset toteutuvat.

 

Kuntien kustannuksia kasvattavista uudistuksista
merkittävämmät ovat suunnitelmat oppivelvollisuuden jatkamiseksi vuodella,
kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken, sosiaalihuoltolain uudistus, sekä
työmarkkinatukiuudistus, jolla on tarkoitus lisätä kuntien vastuuta vaikeasti
työllistyvien aktivoinnista.

 

Uusien tehtävien sijaan voisi esimerkiksi koko ikäluokan
oppivelvollisuuden laajentamisen sijasta keskittyä peruskoulun jälkeen ilman
opiskelupaikkaa olevien tilanteen korjaamiseen. Samoin on perusteltua harkita
uudelleen muitakin kuntien tehtäviä lisääviä uudistuksia etenkin, kun niitä ei
ole vielä pantu täytäntöön.

 

Kuntien tilannetta ei myöskään helpota se, että kustannukset
edellä mainittujen tehtävien lisäyksestä on viime kevään budjettikehyksissä
arvioitu alakanttiin. Toivottavasti elokuun budjettiriihessä linja selkeytyy.

 

On sinänsä hyvä, että uusi hallitus on sitoutunut Kataisen
hallituksen linjauksiin, muun muassa tavoitteeseen vähentää kuntien tehtäviä ja
toimintaa ohjaavaa normistoa siten, että kuntien ja kuntayhtymisen toimintamenot
vuonna 2017 alenevat miljardilla. Tästä päätöksestä on pidettävä kiinni ja
tavoitteen toteuttavat esitykset tulisi saada eduskunnan käsittelyyn ensi
syysistuntokaudella.

 

KUNTIEN TEHTÄVÄTAAKKAA ja valtion ohjausta on kevennettävä,
sekä kuntien veropohjaa laajennettava. Tämä on ainoa keino, jolla turvaamme
kuntapalvelujen toimivuuden ilman, että kunnallisveroja nostetaan
kohtuuttomasti lähivuosina.

 

Historiallinen sote-ratkaisu tuo onnistuessaan
tehokkuushyötyjä vasta vuosien kuluttua, lähivuosina uudistuksen valmistelu
pikemmin lisää kustannuksia.

 

Sinällään uudistus oikein toteutettuna mahdollistaa
palvelujen tuotannon tuloksellisuuden lisäämisen. Tärkeää on pitää mielessä,
että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjätahojen koko suurenee merkittävästi
nykyisestä, ei uudistus onnistuessaankaan luo mitään sellaista uutta jaettavaa,
mikä mahdollistaisi uusien tehtävien määräämisen sote-alalle. Tilanne on
päinvastainen: uudistuksella on välttämätöntä tavoitella merkittäviä
tehokkuuden lisäyksiä, jotta nykyisten palvelujen laatu kyettäisiin edes
turvaamaan.

 

Kunnat ovat tehostaneet toimintaojaan sekä joutuneet
kiristämään verotustaan. Yhteisvaikutuksena näistä toimista tultaneen tänä
vuonna parantamaan kuntatalouden tasapainoa miljardilla.

 

Kuntien omat keinot toimintojen tehostamiseksi ovat
keskeisessä asemassa myös lähimpien vuosien aikana, mutta ne eivät yksin riitä.
Rinnalle tarvitaan kuntien selviytymistä tukevaa valtion kuntapolitiikkaa.

 

Valtion vastuu kuntatalouden ongelmista on suuri, sillä ilman
tällä eduskuntavaalikaudella tehtyjä poikkeuksellisen suuria valtionosuuksien
leikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa.

 

KUNNILLE TULOSSA OLEVISTA tehtävälisäyksistä merkittävin on
työmarkkinatukiuudistus. 
Uudistusluonnoksella valtion tehtäviä ja kustannuksia ollaan siirtämässä
kunnille ilman riittävää toimivallan ja rahoituksen lisäystä. Toteutuessaan
nykymuodossaan lakiluonnos lisäisi työttömien syrjäytymistä. Erityisesti
rakennemuutospaikkakuntien tilanne kurjistuisi entisestään.

 

Työmarkkinatukiuudistus oikein toteutettuna on perusteltu,
koska kunnat kykenisivät hoitamaan vaikeasti työllistyvien aktivoinnin
TE-toimistoja paremmin.

 

Nykyisellään TE-toimistojen voimavarojen vähentyminen on
heikentänyt niiden toimintamahdollisuuksia erityisesti vaikeasti työllistyvien
aktivoinnissa. Tämän seurauksena jo nyt vastuuta aktivoinnista on siirtynyt
kunnille ilman säädösmuutoksia tai voimavarojen lisäyksiä kunnille.

 

HALLITUKSEN VIIME VUODEN kevään kehysriihen päätöksen
pohjalta valmistellun lakiesityksen mukaan työttömyysturvalakia muutetaan
vuoden 2015 alusta siten, että kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä lisääntyy.
Uudistuksella tavoitellaan 150 miljoonan euron säästöä valtion menoihin.

 

Rahoitusvastuun siirto kunnille ei ole linjassa hallituksen
kuntataloutta koskevien linjausten kanssa. Kunnille ei pidä säätää uusia
vastuita ilman, että niihin osoitetaan riittävää rahoitusta.

 

Työmarkkinatukiuudistuksen onnistuminen edellyttäisi
riittävää toimivaltaa ja rahoitusta, jota siis tämän hetken tietojen mukaan ei
ole tulossa. Kuntaliiton ajama työvoiman palvelutoimistojen toiminnan
lakisääteistyminen auttaa hieman asiassa, mutta ei yksin riittävästi.

 

Hahmoteltu passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee
lisäksi epäreilusti erityisesti rakennemuutoskuntia. Monessa kunnassa on
käynnissä yt-neuvotteluja, ja joissakin kunnissa on jopa jouduttu turvautumaan
irtisanomisiin. Kunta ei voi silloin itse työllistää palkkatuella
lainsäädännöstä johtuvien rajoitusten takia.

 

Palveluverkossa tehtävät muutokset saattavat myös aiheuttaa
sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon
tarjolla.

 

Mikäli lakiluonnoksesta ei kyetä muuttamaan
valtio-kunta-suhteessa kustannusneutraaliksi ja mikäli samassa yhteydessä
kunnille ei kyetä antamaan riittävästi lisää toimivaltaa ja voimavaroja uusien
velvoitteiden hoitamiseksi, on koko lakihankkeesta syytä luopua.

 

Timo Kietäväinen

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalevassa 8.7.2014