Maailma muuttuu, pitäisikö kunnallisen verotuksenkin?
Eduskuntavaalien aluskeskusteluissa Suomen bruttoveroastetta on moitittu milloin mihinkin verrattuna korkeaksi, ja sen nousua on arvosteltu. Lopputulos on ollut, että bruttoveroaste ei saisi nousta ensi vaalikaudella. Yhtälö, jossa kuntien tehtävät eivät tunnu vähenevän ja valtion rahoitusosuutta lakisääteisiin tehtäviin jatkuvasti leikataan, ei kuntien kuitenkaan ole mahdollista hillitä kunnallisveron korotuspaineita nykyisessä verojärjestelmässä.
Kuntien kyky selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella saadaan kestävälle tasolle vain laajentamalla kuntien veropohjaa ja kehittämällä kunnallista verojärjestelmää nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Nykyisellään kuntien verotulot koostuvat kunnallisverosta (yli 85 %), kiinteistöverosta (noin 7 %) ja yhteisöverosta (vajaa 7 %).
Yhteisöveron tuottoon kunnat eivät voi juurikaan vaikuttaa, ja vuodelle 2016 kuntien saama osuus veron tuotosta on laskemassa jopa 200 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverosta ei nykyisellään ole saatavissa kovin merkittävästi lisätuloja oikeudenmukaisesti. Kun kunnallisveroprosentin korottaminen kaikissa kunnissa 1 prosenttiyksiköllä tuo verotuloja lähes miljardin vuodessa, niin ei tarvitse kauaa miettiä, millä tavoin kunnat lähtevät kattamaan muiden verotulojen menetyksiä ja niiden tuloihin tehtyjä leikkauksia.
Jos ansiotuloverotuksen korotuksilta halutaan välttyä, on mietittävä avoimesti muita keinoja ja pohdittava, miten kuntien verorahoitusta uudistetaan lähivuosina.
Mikseivät kunnat voisi saada osuutta pääomatuloveroista, jotta kaikkien tuloveron maksajien koettaisiin olevan samassa veneessä rahoittamassa kunnallisia hyvinvointipalveluita?
Miksei kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta voi asettaa pysyvästi nykyiselle tasolle, jolloin kuntien kannusteet elinkeinopolitiikan edistämiseksi säilyisivät taloudellisesti vaikeinakin aikoina?
Miksei kiinteistöverosta tehdä nykyistä väkevämpää paikallisen verotulon lähdettä ja varmisteta esimerkiksi kansainvälisten kaivostoimijoiden verojalanjälki toimintapaikkakunnalla kiinteistöveroa kehittämällä?
Verotuksen painopiste on siirtymässä yhä voimallisemmin kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Kuntia ei ole veronsaajina kuitenkaan tähän junaan toivotettu tervetulleiksi, vaikka ne vastaavat suurelta osin esimerkiksi liikenneinvestoinneista ja ympäristöhuollosta.
Miksei kunnille ohjattaisi jatkossa jäteveron tuottojen lisäksi osuus muistakin ympäristöperusteisista ja liikenneperusteisista veroista? Sehän voisi mahdollistaa ansiotuloihin kohdistuvan kunnallisverotuksen nousun katkeamisen.
Miksei? En tiedä, mutta voisihan sitä ainakin vakavasti miettiä, miten kuntien kyky selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella saadaan tulevina vuosina kestävälle tasolle ilman kunnallisverotuksen jatkuvaa kiristymistä.
Jukka Hakola
Kuntaliiton veroasiantuntija
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa
