Mäki-Lohiluoma: Kuntalähtöisten kokeilujen aika
Aikataulullisesti olisi eduksi, jos sote-uudistuksen valmistelu jatkuisi syksylle 2017 saakka, kirjoittaa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Hallitusohjelmaneuvottelut ovat käynnistyneet, ja aiemmista käytännöistä poiketen Säätytalo on vaihtunut Smolnaan. Neuvottelupaikan vaihto kuvaa myös neuvottelujen muuttunutta luonnetta. Tavoitteena on laatia lyhyempi ja yleisluontoisempi hallitusohjelma, joka täsmentyy vasta kesän ja alkusyksyn aikana laadittavissa toimenpideohjelmissa.
Kaksivaiheisen hallitusohjelman laadinnassa korostuu ensimmäisessä vaiheessa puolueiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen ja yhteiseen tilannekuvaan sitoutuminen. Todellinen puolueiden ja sektorien välinen vääntö jää vasta myöhäisempään vaiheeseen, ja silloin odotettavissa on tiukat neuvottelut yksityiskohdista.
Kun tarkastelee puolueiden ensimmäisiä vastauksia hallitustunnustelija Juha Sipilälle, nousee kuntien näkökulmasta esille toisaalta mahdollisuuksia, mutta myös kipukohtia.
Puolueet suhtautuvat kielteisesti kokonaisveroasteen nousuun. Tämä tarkoittanee sitä, ettei myöskään keskimääräinen kunnallisvero saisi nousta, mikä rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia rasittaa kuntataloutta uusilla tehtävillä ja velvoitteilla. Kuntia sitovia tehtäviä ja velvoitteita ollaan yleisesti ottaen valmiita purkamaan, mutta toteuttamismallit on jätetty avoimeksi.
Purkamisen tiellä tulee kuitenkin edetä määrätietoisesti ja sitoa menosäästöt vastaaviin tehtävien ja velvoitteiden karsintaan. Eli menot ja tulot alentuvat vain tehtävien vähentämisen kautta. Kuntatalouteen ei voida tehdä yksipuolisia heikennyksiä esimerkiksi tulorakenteeseen ilman, että vaikutukset näkyisivät kohonneina veroprosentteina. Laskennallisesti yhden miljardin euron yksipuolinen leikkaus verorahoitukseen tekisi kolmanneksen kunnistamme alijäämäisiksi heti ensimmäisenä vuotena.
Puolueiden antamien vastausten hyvin myönteinen suhtautuminen kokeilutoimintaan antaa viitteitä siitä, että Suomen tuleva hallitus olisi halukas heittämään uudistuspallon kunnille. Tätä kautta voidaan toivoa kuntakentän aktiivisesti esittävän omia ratkaisujaan julkistalouden tasapainottamiseen.
Mikäli heti syysistuntokauden aikana säädettäisiin laajasti kokeilutoimintaa mahdollistava yleislaki, saisimme hyvän lähtökohdan kunnista lähtevälle uudistamiselle. Samalla tämänkaltainen laki toimisi valtion ja kuntien välisen vuoropuhelun välineenä tilanteessa, jossa keskinäistä luottamusta on rakennettava uudelle pohjalle.
On helppo ennakoida, että tulevan hallituksen vaikeiden ratkaistavien asioiden listalle nousevat sote- ja kuntahallinnon rakenteet. Vaikka kaikki ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet uudistuksen ripeään edistämiseen, heijastavat puolueiden vastausten tulokulmat hyvin puolueiden erilaisia näkökulmia.
Sipilälle annettujen vastausten perusteella keskusta on asettanut tavoitteeksi maakuntaitsehallinnon suorine vaaleineen ja verotusoikeuksineen. Kokoomus ei ota suoraan kantaa asiaan, mutta puolue korostaa todennäköisesti keskustaa enemmän kaupunkien ja kuntien roolia. Perussuomalaiset eivät suoraan ole linjanneet omaa malliaan, mutta ovat valmiit ottamaan keskustan esittämistä malleista lähtökohdaksi sekä kuntayhtymä- että maakuntamallin. Kokoomus on puolestaan kolmikosta ainoa, joka on vastauksissaan nostanut esille yksityisen sektorin roolin sote-palveluissa.
Puolueiden vastauksista on vaikea löytää näkemyksiä siitä, miten sote-uudistusta olisi käytännössä valmisteltava.
Kuntaliitto on esittänyt komiteatyyppistä parlamentaarista valmistelua, jolle on varattu riittävästi aikaa, mutta puolueiden vastauksissa parlamentaarista valmistelua ei mainita. Sitä vastoin valtion ja aluehallinnon uudistamisen osalta vastauksissa viitataan parlamentaariseen valmisteluun.
Tämä on huolestuttavaa, sillä sote-uudistusta ei ole yksiselitteisesti otettu osaksi mahdollista kuntahallinnon kokonaisuudistusta. Keskusta katsoo, että sotea koskeva lakiesitys tulee antaa vuoden 2016 aikana, mikä on käytännössä aikatauluna erittäin tiukka varsinkin siinä tapauksessa, että sote-uudistus kytkettäisiin osaksi laajempaa kuntahallinnon uudistusta.
Aikataulullisesti olisi eduksi, jos valmistelu jatkuisi syksylle 2017 saakka. Mittakaavassaan ainutlaatuisen suuri ja merkittävä yhteiskunnallinen muutos vaatii tasoisensa valmistelun niin sote-palvelujen johtamisen, talouden, palvelujen ja käytännön työn kannalta.
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa.
