Myös tulevaisuuden kunta on vahva
Mikä on kuntien rooli sote-uudistuksen jälkeen? Olen viime aikoina kuullut hyvin monia kommentteja, joissa kunnista ollaan sote-uudistuksen myötä tekemässä tarpeettomia vaakunan kiillotuskuntia ilman todellista merkitystä.
Mielestäni tuollaiset kommentit ovat virheellisiä ja huomattavan tarkoitushakuisia. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtävät ovat selvästi keskimääräistä eurooppalaista kuntaa merkittävämmät.
Kuntien vastuulle jäävät mm. varhaiskasvatus, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi, joukkoliikenne jne. Erityisesti kuntien rooli elinvoiman edistäjinä tulee korostumaan. Kannattaa myös muistaa, että kuntien yleinen toimiala tulee mitä ilmeisimmin myös säilymään. Sillä on ollut ja tulee varmasti olemaan merkitystä paikallisen elinvoiman edistämisessä.
On erittäin tärkeää, että maan hallitus on päättänyt valmistella tulevaisuuden kunnan käsitettä parlamentaarisesti. Näin toivottavasti saavutetaan asiasta laaja yhteinen näkemys, joka kestää yli erilaisten vaalien.
Sote-tehtävien siirtyessä itsehallinnollisille alueille kuntien todellinen päätösvalta jäljelle jäävien tehtävien suhteen kasvaa. Valtaosassa kuntia sote-palvelut on hoidettu suurelta osin kuntayhtymien toimesta. Usein kunnat ovat kokeneet, että niiden mahdollisuudet todella vaikuttaa sote-palveluiden järjestämiseen ja kustannuksiin ovat olleet enemmän tai vähemmän teoreettiset. Nyt jäljelle jäävien kuntien tehtävien osalta kunnat kykenevät todella päättämään niistä. Tämä on omiaan tervehdyttämään kunnallista päätöksentekoa ja vahvistaa parhaimmillaan uskoa kunnalliseen itsehallintoon.
Sote-uudistuksen kanssa samaan aikaan kuntien roolia muokkaa uudenlaisen paikallisuuden nousu maassamme. Paikallisyhteisöjen aktiivisuus, oman kulttuurin ja laajemminkin paikallisen omatoimisuuden arvostus on selvästi kasvussa. Tämä paikallisuuden nousu antaa kunnille myös uudenlaisia vahvistumisen mahdollisuuksia. Kuntien rooli paikallis- ja seututasolla on jatkossa entistä selvemmin verkostojen kautta muutosta johtava. Mitä paremmin kunnat kykenevät kokoamaan paikallisen ja seudullisen elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, sitä paremmin ne kykenevät edistämään paikallista ja seudullista elinvoimaa.
Kuntien tehtäviä vähennettävä, kuntalakia uudistettava
Viime aikoina olen kuullut väitteitä siitä, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen uhkaa erityisesti kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä. Mielestäni arvio on täysin väärä. Se, että kuntien tehtäviä ja toimintaa ohjaavaa normistoa kevennetään, on välttämätöntä, jotta kykenemme turvaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme ydintoimintojen toimivuuden jatkossa. Elävä paikalliskulttuuri on myös tulevaisuudessa keskeinen osa kehittymään pyrkivien kuntien elinvoimapolitiikkaa, jolla vahvistetaan alueen kilpailukykyä. Siitä kunnissa pidetään jatkossakin huolta.
On selvää, että tulevaisuuden kunnan rakentamiseksi meidän tulee uudistaa tämän vuoden alusta voimaanastunutta uutta kuntalakia perusteellisesti. Tulevaisuuden kunnassa tuskin tarvitaan esimerkiksi näin laajaa hallintoa valtuustosta lähtien kuin nykyisissä kunnissa. Uskon myös, että kiinnostus pormestarimallia kohtaan kasvaa tulevaisuuden kunnissa.
Jotta tulevaisuuden kunnat kykenevät vastaamaan tehtävistään, on tehtäviä ja niiden ohjausta vähennettävä. Nykyinen hallitus asetti tavoitteekseen kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen miljardilla eurolla vuoden 2019 tasossa. Summa on sama kuin edellisellä hallituksella. Toivottavasti lopputulos on aiempaa hallitusta parempi. Viime eduskuntavaalikaudella kuntien tehtävät eivät vähentyneet vaan lisääntyivät.
Tavoite tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on yksiselitteisesti toteutettava. Emme selviä edessä olevista hyvinvointiyhteiskunnan haasteista, ellei kuntien ja laajemminkin julkisen vallan vastuita kevennetä ja kansalaisten vastuuta omasta ja lähimmäistensä elämästä lisätä. Tämä on luonnollisesti tehtävä siten, että heikommista pidetään huolta jatkossakin.
Timo Kietäväinen
Varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa ja perustuu Timo Kietäväisen juhlapuheeseen Lappajärven kunnan 150-vuotisjuhlassa 5.9.2015.
