Pääkirjoitus: Aluevaltuustot ovat suuri mahdollisuus
Kuntalehden 1/2022 pääkirjoitus
Aluevaalit 23. tammikuuta on siitä harvinainen tapaus suomalaisessa historiassa, että vaalien myötä syntyy kokonaan uusi hallintotaso valtakunnallisen eduskunnan sekä kaupunkien ja kuntien paikallisten valtuustojen väliin.
Vaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueelle omat valtuustonsa, joihin tulee näissä ensimmäisissä vaaleissa yhteensä 1 379 valtuutettua. Helsinki, 22. alue, pärjää ilman vaaleja nykyisellä kaupunginvaltuustollaan. Ahvenanmaallakaan vaaleja ei järjestetä.
Aluevaltuustojen syntyminen on nostanut esille pelon hallintobyrokratian lisääntymisestä, vaikka tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvuuden ja saatavuuden lisääminen.
Mutta kuten Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen muistuttaa haastattelussaan tässä aluevaaleihin keskittyvässä Kuntalehdessä sivuilla 28–31, varsinainen hallintohimmeli ei kasva, sillä samaan aikaan mm. kuntien sote-lautakunnat ja sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot katoavat.
* * *
Aluevaltuustoilla on tämä vuosi aikaa organisoida suuri siirto, sillä vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet ovat järjestämisvastuussa alueidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Onneksi kulisseissa on tehty työtä muutoksen eteen jo kuukausia vuoden 2021 puolella, mutta nyt vauhti kiihtyy.
Aluevaltuustot tekevät erittäin tärkeitä valmistelevia päätöksiä koko vuoden ajan. Toimintaa ohjaava hallintosääntö on hyväksyttävä aluevaltuustojen ensimmäisessä kokouksessa.
Ihan nollasta ei hallintosääntöä tarvitse kuitenkaan jokaisen aluevaltuuston rakentaa, sillä Kuntaliitto on valmistellut laajalla yhteistyöllä hallintosääntömallia, jota valtuustot voivat käyttää hyväkseen. Hallintosääntöä voidaan myös rukata vuoden aikana.
* * *
Vaikkaaluevaalien suurimpana peikkona nähdään äänestysvilkkauden jääminen alle 50 prosentin, varsinaiset aluevaltuustot voisi ajatella myös hienoksi mahdollisuudeksi vahvistaa demokratiaa.
Demokratian vahvistaminen on noussut esille mm. Sitran vetämässä työryhmässä, johon kuuluvat Sitran lisäksi hyvinvointialueet, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö.
Millainen olisi sellainen hallintomalli, jossa kansalaisella olisi muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin kuin käydä pudottamassa neljän vuoden välein äänestyslippu uurnaan tai jättää peräti äänestämättä?
Viisasten kivi on vielä löytämättä. Sitran työryhmä nostaa esille kansalaisfoorumit, osallistamisen ja osallistumisen. Olennaista olisi lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia ennen kuin asioista päätetään. Jos tässä onnistutaan, koko sote-uudistus voisi toimia kansalaisia aktivoivana uudistuksena.
Haaste on valtava. Joidenkin mielestä osallistuminen tarkoittaa öyhöttämistä sosiaalisen median kanavilla, mutta toivottavasti hyvinvointialueiden syntymisen yhteydessä pystytään luomaan toimiva ja mukaansa houkutteleva hallintomalli.
Silloin olisi mahdollista parantaa muutakin kuin sote- ja pelastuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Nimittäin demokratiaa.
Markku Vento, päätoimittaja