Pääkirjoitus: Kuntien toimintakyky on turvattava

Kuntalehden 2/2023 pääkirjoitus

Harvoin on kuntataloudessa yhtä aikaa niin paljon liikkuvia osia kuin nyt. Tämä budjettivuosi näyttää usean kunnan ja kaupungin horisontista vielä suhteellisen mukavalta, kun koronatukia vielä sulatellaan ja ns. verohännät parantavat tuloja, kuten Kuntalehden tässä numerossa monet kunnat kertovat.

Lisäksi kunnat ovat olleet monin paikoin kaukaa viisaita. Investointeja on rahoitettu lainoilla, joihin on otettu korkosuojaus jo ennen korkotason kiihtymistä. Energiatehokkuudessa kunnat ovat jo nyt edelläkävijöitä.

Valtio korvasi koronakurimuksen kustannuksia kunnille isolla kauhalla, mutta tuli sitten katumapäälle ja leikkasi viime vuonna monen kunnan valtionosuuksia. Koronavuosina kuntien talous todellakin koheni tukien ansiosta, mutta valtionosuuksien pienentäminen oli suuri virhe.

Kukaan ei tiedä pandemian todellisia kustannuksia, sillä ne eivät rajoitu vain kiivaimpiin virusvuosiin. Ennen päätöksiä olisikin pitänyt selvittää, mitkä koronan kustannukset olivat ja tulevat vielä pitkään olemaan.

                    *          *          *

Jatkuva energiakriisi, turvallisuushaasteet, inflaatio, korkotason nousu, valtionosuuksien mahdolliset lisäleikkaukset ja vielä piilossa olevat mustat joutsenet aiheuttavat jo nyt väristyksiä vuoden 2024 alustavaa taloussuunnittelua tekevissä.

Investoinnit muun muassa kuntainfraan, kouluihin ja päiväkoteihin sekä liikuntapaikkoihin on kuitenkin tehtävä. Kasvavissa kunnissa niillä on jo monin paikoin kiire. Nollakorkomaailma on mennyttä aikaa, joten välttämättömät investoinnit maksavat entistä enemmän paitsi kohonneen kustannustason vuoksi, myös rahoituskulujen takia.

Julkisessa taloudessa keskitytään nyt hyvinvointialueiden hyvinvointiin, ja tämä on toki ymmärrettävää. Valtion kaavailema alustava rahoitus ei tule riittämään, ja valtio joutuu tukemaan oman linjauksensa mukaisesti alueita niiden ensimmäiset vuodet.

Valtion velkaantuminen on tällä hetkellä ennätyksellistä. Näin eduskuntavaalien alla erilaisia leikkauslistoja alkaa kiertää niin puoluetoimistoissa kuin ministeriöissäkin. Alueuudistuksen kustannuksia ei saa kuitenkaan maksattaa kunnilla, vaan kuntien ja kaupunkien toimintakyky sekä investointimahdollisuudet on turvattava jatkossakin.

Ja itse asiassa koko kuntien valtionosuusjärjestelmä kaipaisi uudistamista. Vuonna 2019 valtiovarainministeriö teki esiselvityksen järjestelmän kehittämisestä. Yhteenvedossa mainitaan mm. että ”kuntien tilanteet ovat niin erilaisia, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin”.

VM tunnistaa itsekin kehittämistarpeen. Ja nyt sen pitäisi myös tunnustaa tosiasiat ja polkaista uudistustyö käyntiin.

Markku Vento, päätoimittaja