Pelastustoimi on mukana kuntien säästötalkoissa palvelutasosta tinkimättä
Pelastustoimi on mukana hallituksen rakennepoliittisessa uudistuksessa. Kuntien menoja on tarkoitus vähentää miljardilla eurolla. Tästä pelastustoimen osuus on 7,5 miljoonaa euroa. Taustalla on vahva näkemys siitä, että julkisen sektorin rakenteita on muutettava nykyistä tehokkaammiksi, jotta pystymme pitämään yllä riittävät peruspalvelut.
Paavo Taipale moitti ”Pillit päällä pelastusalueita uudistamaan” -kirjoituksessaan sisäministeriötä kiirehtimisestä uudistuksen käynnistämisessä. Valitettavasti tosiasia on, ettei meillä ole yhtään aikaa hukattavana, jos haluamme saada taloutemme kuntoon.
Pelastustoimessa 7,5 miljoonan euron säästöt voitaisiin toteuttaa myös nykyisellä aluejaolla. Nykyistä aluejakoa kannattavat ovat esittäneet, että säästöt toteutettaisiin heikentämällä toimintavalmiutta. Alueiden yhdistämistä kannattavat puolestaan haluavat, että säästöjä pyrittäisiin saamaan ennen kaikkea hallintoja yhdistämällä toimintavalmiudesta tinkimättä.
Sisäministeriön näkemyksen mukaan alueiden yhdistämistä kannattava näkökulma on huomattavasti parempi sekä pelastustoimen että asiakkaan kannalta. Tästä syystä sisäministeriö esitti rakenteellista uudistusta hallituksen rakennepoliittisen ohjelman käsittelyn yhteydessä.
Pelastustoimen alueiden koosta on toki keskustelu ennen aluejakouudistuksen käynnistämistäkin. Tampereen yliopiston kunnallistieteen laitoksen vuonna 2012 julkaistussa alueellisen pelastustoimen seurantatutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että pieneen väestöpohjaan (alle 200 000 asukasta) näyttäisi liittyvän sellaisia taloudellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia, jotka ovat omiaan nostamaan kustannustasoa ja synnyttämään kestävyyteen ja jatkuvuuteen liittyvää epävarmuutta.
Taipale nostaa kirjoituksessaan esiin myös aluejaon muuttamisesta aiheutuvat kustannukset. On selvää, että muutoskustannuksia syntyy. Niiden suuruuden arviointi on hyvin vaikeaa, koska muutos voidaan tehdä niin monella tavalla. Lisäksi on huomattava, että muutoskustannukset ovat kertaluonteisia kustannuksia. 7,5 miljoonan euron säästöt on tarkoitus toteuttaa niin, että ne pysyvästi alentavat vuosittaisia menoja. Kymmenessä vuodessa säästöä kertyy 75 miljoonaan euroa.
Koko rakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle kuntien menojen säästötarpeesta. Tässä yhteydessä valtioneuvosto on tehnyt pelastuslain 24 §:n mukaisen aloitteen aluejaon muuttamisesta. Nyt aluejakoesitys on kunnissa lausunnolla eli omistajat ovat siis parhaillaan laatimassa omaa näkemystään asiasta. Aluejakolausunto lähetettiin kuntiin 20.12.2013 ja lausuntoaikaa on 28.2.2014 saakka. Lausuntopyynnön lisäksi sisäministeriö pyysi 9.12.2013 edustajia pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantaryhmään ja aikaa edustajien nimeämiseen oli vuoden 2013 loppuun. Pyydetyt organisaatiot ovat myös nimenneet edustajansa seurantaryhmään aikataulun puitteissa.
Mitä tulee säästöjen kohdentamiseen, voidaan todeta, että jos aluejakoesitys toteutuu Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Lapin pelastuslaitosten säästömahdollisuudet ovat kapeammat kuin muilla alueilla, koska näiden alueiden osalta ei tulisi muutoksia aluejakoon. Niissäkin on kuitenkin mahdollista tehostaa toimintaa ja saada aikaan pysyviä säästöjä.
Joka tapauksessa on selvää, että säästöt edellyttävät kuntien päätöksiä, koska pelastustoimi pysyy edelleen kunnallisena toimialana. Alueiden määrän vähentäminen antaa enemmän vaihtoehtoja säästöjen löytämiselle. Odottamalla säästöjä ei kuitenkaan saada aikaan. Siksi toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.
Päivi Nerg
kansliapäällikkö, seurantaryhmän puheenjohtaja
Esko Koskinen
pelastusylijohtaja
