PISA-tulokset laskivat: Tätä mieltä siitä ovat sivistysjohtajat
Kuntaliitto kutsui sivistysjohtoa keskustelemaan PISA-tuloksista työseminaariin tammikuussa. PISA-professori Jouni Välijärven alustukseen ja sitä seuranneeseen työpajaan osallistui lähes 30 sivistyksen asiantuntijaa ja johtajaa.
Työpajassa keskityttiin pohtimaan ydinsyitä suomalaisten PISA-tulosten taustalla: miksi tulokset eriytyvät sosioekonomisesti, alueellisesti ja eri sukupuolten välillä? Mitä tulisi tehdä, jotta suomalaiset nuoret, hyvän osaamisensa lisäksi, myös kokisivat pystyvyyttä luonnontiedon alalla ja haluaisivat hakeutua luonnontieteen ammatteihin?
Jos hyvien PISA-tulosten syitä on löydetty suomalaisesta opettajuudesta, myös eriytymisen syyt näyttivät tässä analyysissa hakeutuvan opettajuuteen. Opettajan autonomia ja pedagoginen vapaus nähtiin myös oppilaita eriarvoistavana tekijänä. Eihän voi olla sattumaa, valitseeko opettaja opetusmenetelmiään monipuolisesti, tekeekö hän laadukasta yhteistyötä kollegoidensa kanssa ja miten hän suhtautuu huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön?
Ratkaisuksi haarukoitiin tuttuja asioita: Opettajuuteen pitäisi vaikuttaa jo opettajankoulutuksen valintavaiheessa ja opettajankoulutusta antavien yksikköjen tulisi aloittaa vahvempi vuoropuhelu kentän kanssa arjen tarpeiden huomioimiseksi vahvemmin jo opettajan peruskoulutuksen vaiheessa.
Opettajien siirtymistä työelämään ja arjen rutiineihin tulisi tukea ja opettajien uranaikainen jatkuva kehitys varmistaa sekä valtion siihen osoittamin resurssein että huomioimalla, ettei yksikään opettaja jää omasta halustaan koulutusputkien ulkopuolelle.
PISA-tulokset heijastelevat
yhteiskunnan syvempiä ongelmia
PISA-tulosten osoittamat pulmat nähtiin syvempinä yhteiskunnallisina ongelmina. Kaupungistuminen johtaa alueelliseen eriytymiseen ja sitä kautta alueelliseen, mutta myös sosioekonomiseen eriytymiseen. Siksi meidän tulisi herättää uudelleen henkiin visio peruskoulusta; kaikille avoimesta, tasalaatuisesta, hyvää osaamista tuottavasta koko kansakunnan kivijalasta.
Kun tämä kivijalka nähdään nykypäivän yhteiskunnassa, on koulutuspolkumme rakenteita uudistettava kohtaamaan tämän päivän haasteet. Tarvitaan siis kokonaisvaltaista perusopetuslain uudistamista. Reseptit tulevaisuuden kouluun ovat jo olemassa uusissa, syksyllä käyttöön otetuissa opetussuunnitelman perusteissa, joiden laadinta toteutettiin laajasti osallistaen.
Miten rakentaa siis vahva, valtakunnallisesti oikeudenmukainen koulutusputki, jossa ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen luovat joustavia tukirakenteita? Miten luoda koulu, jossa oppilas saa positiivista palautetta, jossa vahvistetaan itsetuntoa ja sparrataan tulevaisuuden maailmaan? Näihin tavoitteisiin Kuntaliitto haluaa omalla työllään vaikuttaa tulevaisuuden sivistyskuntia rakennettaessa.
Terhi Päivärinta
Kuntaliiton Opetus ja kulttuuri -yksikön johtaja
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa
