Reijo Vuorento: Ruotsin malliin

Talousmaaottelussa Ruotsi on ottanut vahvan yliotteen. Talous kasvaa, työllisyys kehittyy suotuisasti, julkisen talous on ylijäämäinen ja julkinen velka vähenee. Kuntasektorin työllisten määrä on ylittänyt miljoonan ja kasvaa.

Entä sitten hallinnon muutokset?

Ruotsi teki kunnallista itsehallintoa koskevia muutoksia valtiomuotoonsa vuonna 2010 ja ne tulivat voimaan 2011. Niiden taustalla oli Euroopan neuvoston itsehallinnon peruskirjan tulkinnasta käyty keskustelu, joka pohjautui laajaan komiteamietintöön kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta (SOU 2007:93).

Ruotsin hallitusmuodon 1 luvun 1 §:ssä todetaan ”Ruotsalainen kansanvaltaisuus perustuu vapaaseen ajatuksenmuodostukseen ja yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, Se toteutuu edustuksellisen ja parlamentaarisen valtiomuodon ja kunnallisen itsehallinnon kautta.” ja 7 §:ssä.  ”Valtakunnassa on kuntia paikallisella ja alueellisella tasolla”.

Hallitusmuodon 14 luvun 2 §:ssä ” Kunnat hoitavat paikallisia ja alueellisia julkisia tehtäviä kunnallisen itsehallinnon periaatteen mukaisesti. Samalla periaatteella kunnat hoitavat myös niille lailla säädetyt tehtävänsä”.

Siis kunnat ja maakäräjät (landsting) ovat päivänselvästi osa kuntahallintoa jota toteutetaan paikallisesti ja alueellisesti.

Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuuluu kansalle jota käyttää eduskunta.  Kunnallinen itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssa otsikolla ”Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto”. Sen mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”….ja edelleen  ”itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla”.

Jos itsehallinnon tulkinta Suomessa olisi sama kuin Ruotsissa, myös kuntia suuremman alueen itsehallinnon tulee olla osa kuntahallintoa, jota toteutetaan alueellisesti, kuten esimerkiksi kuntayhtymän kautta.

Ruotsissa on 290 kuntaa jotka vastaavat asukkaiden lähipalveluista (mm. sosiaalitoimi) ja 21 maakäräjää (landsting) jotka vastaavat maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä mutta erityisesti terveydenhuollosta.

Ruotsissa valmistelua tehdään siis edelleen perinteisellä avoimella komiteatyöllä, joka tuottaa laajat arviot nykytilanteesta ja tekee muutosesityksiä. Sitten diskuteerataan muutama vuosi ja tehdään päätöksiä joiden on tarkoitus kestää aikaa.

Komiteamietinnössä ehdotetaan valtion ja maakäräjien yhteistyön tiivistämistä erityisesti sairaaloiden työnjaon koordinoimiseksi. Maakäräjien sisällä taas yksityiskohtaista ohjausta palvelujen tuottajien suuntaan pitäisi välttää ja antaa enemmän liikkumavaraa käytännön toimintaa hoitaville yksiköille.

Toinen merkittävä kokonaisuus on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen tiivistämällä ja siirtämällä maakäräjän kanssa sopien erityisesti ikäihmisille tarkoitettu perustason terveydenhuolto, mm. geriatria, kuntiin vahvistamaan vanhustenhuoltoa. Näin vapautetaan perusterveydenhuoltoa erityisesti työikäisten käyttöön ja vahvistetaan Tanskan tapaan julkisella vastuulla olevaa työterveyshuoltoa. Tähän liittyen kaavaillaan palvelukokonaisuuksia, jotka kunta järjestäisi myös ilman valinnanvapautta, koska monet ikääntyneet eivät sellaiseen kykene.

Perusterveydenhuoltoa esitetään vahvistettavaksi lisäksi luomalla Suomen kaltainen lähetekäytäntö ja takaamalla lääketieteellisen arvion saaminen kolmen päivän sisällä yhteydenotosta.

Ruotsissa suuntana siis näyttää olevan yhteistyön tiivistäminen, yksityiskohtaisen ohjauksen vähentäminen, kuntien roolin kasvattaminen ja potilaan oikeaan hoitoon pääsyn nopeuttaminen.

Suomessa suuntana näyttää olevan valtion yksityiskohtaisen ohjauksen lisääminen, kuntien merkityksen alasajo ja maailmanmitassakin uudenlaisen hallinnon luominen, jossa samassa organisaatiossa, olivat ne sitten 70 tuhannen tai 1,6 miljoonan alueet, päätetään pitkälti niin syöpähoidoista, neuvolatoiminnasta kuin EU:n rakennerahojen käytöstä!

Kunta-alan rahoitusfoorumi lähestyy. Helsingin päässä perinteiseen tapaan kuullaan madonluvut kuinka huonosti menee – nyt on pakko tehdä sitä ja tätä – perustaa uutta hallintoa, siirtää omaisuuksia ristiin rastiin, uudistaa verotus perinpohjaisesti jne. Koelaskelmia tai alustavia linjauksia ei kuitenkaan voida vielä tässä vaiheessa kertoa kun kokonaisuus on kesken – tämänhän kaikki ymmärtää – eletäänhän nyt uutta aikaa ja 2010 lukua… ja kaikki nämä ihan vaan muutamassa kuukaudessa!