Sokra tutkii ja kehittää: Huono-osaisuus ja osallisuus Länsi-Suomessa
Tämän neljännen huono-osaisuuden ja osallisuuden tarkastelun kohteena on Länsi-Suomi. Olemme aiemmin selvittäneet huono-osaisuuden eroja yleisesti maakunnittain ja tarkemmin Itä-, Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Tässä blogissa Länsi-Suomi kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat.
Huono-osaisuuden tarkastelukulmat:
inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen
Huono-osaisuuden inhimillisiksi tekijöiksi voidaan katsoa kuuluvan alkoholin liikakäyttöön, itsemurhiin, asunnottomuuteen, kouluttautumiseen, terveyteen, työttömyyteen ja toimeentuloon liittyviä tekijöitä.
Huono-osaisuuden sosiaalisiksi seurauksiksi taas voidaan lukea esimerkiksi lasten kodin ulkopuolelle sijoittaminen sekä väkivaltarikokset tai päihtyneenä tehdyt rikokset.
Huono-osaisuuden vähentämiseen käytettäviä resursseja voidaan tarkastella palvelun tuottajan tai järjestäjän näkökulmasta ja arvioida kuinka paljon käytetään varoja esimerkiksi lastensuojeluun, pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, mielenterveyskäynteihin ja päihteiden aiheuttamiin terveyspalveluihin. Tässä blogissa käytettyjen mittareiden kuvaukset on kuvattu tarkemmin ensimmäisessä blogissamme.
Kuvassa 1 esitetään yleisellä tasolla kaikkien maakuntien huono-osaisuutta ja osallisuutta. Taulukossa 1 taas keskitytään huono-osaisuuden ja osallisuuden osatekijöihin Länsi-Suomen maakunnissa. Kaiken kaikkiaan Länsi-Suomi paikantuu osallisuutta huokuvan ja suhteellisen vähäisen huono-osaisuuden alueeksi. Alueen sisällä erot maakuntien välillä ovat kuitenkin suuria.
Kuva 1. Huono-osaisuus Suomessa. Inhimillinen, sosiaalinen, taloudellinen ja osallisuuden tarkastelu. Keskiarvo 2011-2015, maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon.
Taulukko 1. Inhimillinen huono-osaisuus, huono-osaisuuden sosiaaliset heijastevaikutukset ja taloudelliset kustannukset sekä osallisuus Länsi-Suomen maakunnissa (keskiarvo 2011-2015). Kunkin mittarin osalta maakunnan arvoa on verrattu maakuntien mediaaniarvoon (9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Luku kertoo maakuntien etäisyyden (prosentteina) toisistaan.
Länsi-Suomessa menee suhteellisen hyvin,
mutta työttömyys pitkittyy
Inhimillisen huono-osaisuuden tarkastelu Länsi-Suomen maakunnissa osoittaa, että sekä Pohjanmaa että Etelä-Pohjanmaa poikkeavat muista maakunnista myönteisessä mielessä. Etelä-Pohjanmaa pärjää kaikilla inhimillisen huono-osaisuuden mittareilla keskiarvoa paremmin, ja Pohjanmaakin lähes kaikilla. Erityisesti pitkäaikaistyöttömiä on näissä maakunnissa vähän.
Ei ole yllätys, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla myös huono-osaisuuden näkyvät heijastevaikutukset ovat selkeästi pienempiä. Esimerkiksi molemmissa maakunnissa tehdään lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle hyvin vähän. Myös huono-osaisuudesta johtuvat taloudelliset kustannukset ovat siellä Suomen pienimmät.
Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa pitkäaikaistyöttömiä on enemmän kuin mediaanimaakunnassa. Tästä johtuen kyseisissä maakunnissa kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen osuus on selvästi korkeampi kuin Suomen maakunnissa keskimäärin. Vaikka Varsinais-Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä ei merkittävästi poikkea keskimääräisestä, lastensuojelun kustannukset ovat selkeästi muita maakuntia korkeammat. Satakunnassa huono-osaisuuden kustannuksia nostaa päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden runsas määrä. Huomattavaa on, että perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä on Länsi-Suomen maakunnissa muuta maata vähemmän. Onko kyse selkeästi pienemmästä tarpeesta vai todella näin suurista eroista palvelujärjestelmässä?
Länsi-Suomen maakunnissa osallisuus, mitattuna aktiivisella osallistumisella järjestötoimintaan ja päätöksentekoon, on keskimääräistä vahvempaa, erityisesti Pohjanmaalla järjestöaktiivisuus on vahvaa.
Hankkeista tukea kehittämiseen
Parhaillaan läntisessä Suomessa on käynnissä noin 50 Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettua alueellista ja valtakunnallista tai niiden osahanketta kehittämässä ratkaisuja osallisuuden edistämiseen ja maakuntien huono-osaisuuden vähentämiseen (ks. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sokra/hankkeet). Hankkeiden päätoteuttajina ovat kunnat, järjestöt ja oppilaitokset, jotka kehittävät erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteita helpottavia ratkaisuja.
Hyvinvointierojen kaventamisen näkökulmasta maakuntien tulisi painottaa erityisesti sellaisia hankkeita, jotka vähentäisivät huono-osaisuutta niillä osa-alueilla, joissa ero on suurin maan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna. Tässä artikkelissa kuvatut muuttujat ovat esimerkkejä siitä, mitä asioita alueilla on hyvä tarkastella.
Teksti: Virpi Kuvaja-Köllner, Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Marjo Pulliainen, Ritva Sauvola (Diak) sekä Tanja Hirschovits-Gerz ja Veera Laurila (THL)
Lue lisää:
Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA
Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra
Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi
Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua
Aiemmat blogit:
Huono-osaisuus ja osallisuus Itä-Suomessa
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois-Suomessa
Huono-osaisuus ja osallisuus Etelä-Suomessa
