”Nii justiin ku tekkee näitä kyselyjä on tehny vuosien mittaan useampia ni ei koskaan tuu sitä palautetta sitte, että jossain täytetään ja se menee menojaan se lappu ja siinä.”

Kuulostaako tutulta? Osallistut kyselytutkimuksiin, annat palautetta tai kerrot näkemyksiäsi, muttet tiedä, mihin tieto päätyy tai mitä sillä tehdään? Muuttaako se omaa elämääsi tai ehkä joskus jonkun muun elämää?

                   *                                      *                                      *

Arviointi ja mittaaminen eivät saa olla itseisarvo, vaan mittaamisen tulee johtaa johonkin ja sen tulee olla merkityksellistä. Erityisesti toiminnan vaikutusten arviointiin liittyvä mittaaminen on tärkeää, mutta miten kyselyihin vastaamista ja mittaamista voitaisiin kehittää antoisaksi myös vastaajalle ja ottaa mittaamisen välineet ja tulokset ohjenuoraksi tehtävälle työlle? Miten saadaan ihmisten oma ääni kuuluviin ja ohjaamaan toimintaa ja asiakastyötä? Solmu-hanke haastatteli talvella 2016 eri puolilla Suomea 21  vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevaa 23–62-vuotiasta henkilöä (10 naista, 11 miestä). Blogin sitaatit on valittu siten, että ne kuvaavat yleisesti haastateltujen mielipidettä.

                   *                                      *                                      *

Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeissa keskitytään osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan. Noin 200 hankkeessa ympäri Suomen kehitetään toimintamalleja, joilla voidaan lisätä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta.

Solmu-hankkeessa kehitetään työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmää, Kykyviisaria. Kykyviisarin kehittämistyön tavoitteena on ollut se, että kehitettävän menetelmän tulee olla paitsi luotettava myös vastaajalle hyödyllinen ja merkityksellinen. Toisena kantavana ajatuksena on ollut sen voimaannuttava näkökulma. Vastaaja saa palautetta, jossa pääpaino on olemassa olevassa työ- ja toimintakyvyssä ja vahvuuksissa. Kykyviisarivastauksia on tullut 59 hankkeesta, ja vastaajia on tähän mennessä ollut 2 427.

Kykyviisari on kysely, joka antaa tilannearvion vastaajan työ- ja toimintakyvystä. Kykyviisari on itsearviointiin perustuva, joten se tekee näkyväksi, miten asiakas itse kokee yleisen hyvinvointinsa, sosiaalisen toimintakykynsä, mielialansa, arjen sujuvuuden, osaamisensa, terveydentilansa ja uskonsa työllistymiseen. Sen avulla voidaan asettaa henkilökohtaisia tavoitteita ja mitata asiakkaan tilanteessa tapahtunutta muutosta.

                   *                                      *                                      *

Kykyviisaria on kehitetty yhdessä ESR:n toimintalinja 5:n hankkeiden kanssa. Yhteiskehittämisen tulos Kykyviisari 3.0 valmistuu syyskuussa 2017. Kehittämistyössä tärkeimpiä asiantuntijoita ovat olleet vastaajat. Heidän mielipiteitään on kuunneltu herkällä korvalla. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien vastaajien kertomuksista nousi esiin se, kuinka palvelujärjestelmä oli heitä mitannut ja kyselyjä oli tehty, mutta vastaamisen tarkoitus jäi epäselväksi?

”Mulla ensin kyllä tuo että, mä oo niin paljo täytelly kaikenlaista, niin paljo vaihtoehtoja…”

”No, onhan se jo alku että sitä tilastoidaan tollasta tietoa. Mut se vaan sitte että miten sitä käytetään niin siitä mää en tiiä.”

Mittaamista ja arviointia ei sinällään pidetty huonona asiana, päinvastoin. Vastaajat kokivat, että Kykyviisari oli mahdollistanut oman tilanteen sanoittamisen ja vaikeidenkin asioiden esiin tuomisen. Mittaamisella tulee siis olla merkitys, ja sen tulee tuottaa hyötyä vastaajalleen.

”No mun mielestä tämmöset kyselyt on hyviä, kun jos niit ei kaikkia asioita tavallaan itse osaa miettiä, niin sit kun näitä kyselyitä täyttää niin sitten ne rupee raksuttaan ja rupee miettiin sitä omaa tilannetta tän kyselyn kautta tavallaan.”

Vastaajat kokivat mittaamisella ja arvioinnilla olevan merkitystä ja hyötyä, kun se perustui heidän omiin kokemuksiinsa, ja kun he saivat palautetta. Oman tilanteen näkyväksi tekeminen ja tuloksista keskusteleminen oman työntekijän kanssa oli auttanut asettamaan realistisia tavoitteita.

”Kyllä mullaki tästä lähti silleen vähän eteenpäin asioita. Just silleen että kun tässä tavallaan sitten näki ne oikeesti (tulokset) ja sitte ku tarjottiin apua siihen…”

                   *                                      *                                      *

Erillisistä diagnosoivista kyselyistä ja mittareista tulisi siis siirtyä normaalissa kanssakäymisessä syntyvään tiedon tuottamiseen. Vastaaja on toimija, ei toiminnan kohde. Osallisuuden kokemus syntyy siinä, että tuntee tulevansa kuulluksi ja voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan antamien tietojen pitäisi olla aidosti mukana keskustelussa ja hyödyttää saman tien asiakasta itseään.

Myös sosiaali-, työllisyys- ja kuntoutustyön tulee perustella paikkaansa ja altistua mitattavaksi. Tällä toiminnan alueella ”hyvä tulos” vaan on kovin vaikeaa määritellä, ainakaan yhtämittaisena. Esimerkiksi työllistymisen lisäksi pitää saada näkyviin myös muita hyvinvointivaikutuksia, sillä työllistymisen polulla voi olla monia tärkeitä vahvistumisen vaiheita ennen varsinaista päämäärää. Sosiaalisen alueella työskennellessä arviointiin vaikuttavat myös toimintaympäristö, ihmisten elämäntilanne ja – historia sekä muut yksilölliset tekijät. Se, mikä olisi tärkeää, on ihmisen oman arvion ja äänen kuuleminen ja henkilökohtaisten tavoitteiden salliminen.

TEKSTI: Kirsi Unkila (Työterveyslaitos), Reija Paananen & Sakari Kainulainen (Diak)

Luitko jo?