Taas nostetaan kapinalippua
Juuri kun kuntakenttä oli rauhoittunut, hallitus heitti uutta bensaa vielä hehkuvaan hiillokseen. Eikä tarvinnut odottaa montaa päivää, kun jo uuden kuntakapinan virvatulet nousivat Tampereen ja Turun seuduilla. Tampereen puolessa demarit olivat nostamassa kapinalippua pakkoliitoksia vastaan, Turun seudulla taas kokoomuslaiset kuntapäättäjät. Molempien päähallituspuolueiden kuntapoliitikot ovat liikkeellä. Oppositiossa Timo Soinin, ps., ja Juha Sipilän, kesk., joukothan eivät ole taistelulippuaan mihinkään laskenetkaan. Pienet hallituspuolueet vääntävät kiusaantuneina käsiään. Vain vasemmistoliiton Risto Kalliorinne puolusti ryhdikkäästi hallituksen pakkolinjaa Kuntamarkkinoiden puoluepaneelissa!
Yksi merkittävä ero edelliseen kuntakapinaan on: nyt ei syytetä Kuntaliittoa.
Median tekemien selvitysten mukaan hankalin tilanne on SDP:ssä. Puolueen kuntavastaavat – muun muassa Antti Lindtman ja Maarit Feldt-Ranta – jyrättiin eduskuntaryhmän taannoisessa äänestyksessä mennen tullen. Jutta Urpilaisen tiedetään ottaneen puolueen talouspoliittisen työryhmän ohjakset Eero Heinäluomalta omiin käsiinsä. Samalla sen katsotaan merkitsevän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin kovana pidetyn kuntalinjan vahvistumista. Todella hankala tilanne, josta Tex Willerkään ei olisi nykyisillä gallupluvuilla selviytynyt ampumalla nurkasta ulos. Ei siis ole ollenkaan ihme, jos Krista Kiuru Kuntamarkkinoiden paneelissa muisteli positiivisesti puolueensa aikaisempia oppositiovuosia!
Eduskunnan kuppila on yhtä hyvä politiikan barometri kuin taksikuskien mielialamittari. Toisen kahvikupin jälkeen alkaa olla selvää, miten epävarmoissa ja epäuskoisissa tunnelmissa mennään kohti joulua ja rakennepaketin kunnianhimoisten otsikoiden realisointia. Ja kun piipahtaa lehdistölehterille, ei asia muuksi muutu. Päinvastoin. Media kuunteli 25.9.2013 kotihoidontuen jakamisesta tehtyä välikysymyskeskustelua ja teki epävirallista listaa esitetyistä faktoista: hallituksen argumentointi hävisi 0–6.
Eivätkä luvut ole yhtään kauniimpia asiasta tehdyssä HS-gallupissa: vain 33 prosenttia suomalaista kannattaa hallituksen esitystä. Naisista, joiden asemaa hallitus sanoo tällä kohentavansa, uudistusta vastustaa peräti 62 prosenttia.
Hallituspuolueiden kannattajien rivit ovat sekaisin: SDP:n ja vihreiden kannattajista enemmistö on vastaan, kun taas kokoomus ja vasemmistoliitto ovat löytäneet toisensa ja suhtautuvat myönteisemmin kotihoidontuen jakamiseen. Jyrki Katainen, kok., ja Paavo Arhinmäki, vas., – hallituksen äärilaidat – siis lyövät kättä hallituskumppaniensa päiden yli.
Perusteellisempi tutkimus politiikan syvävirroista kertoo, että kokoomuksen äänestäjien ajatukset ovat loitonneet keskivertoäänestäjistä. Lähimpänä ovat keskustan ja SDP:n kannattajat. Elinkeinoelämän valtuuskunta oli pannut tutkimukseensa ”Politiikan sekahaku – Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat puolueita” sekä aikaa että rahaa. Tutkimus löytyy Evan kotisivuilta. Kannattaa käydä lukemassa, mitä tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, johtaja Matti Apunen tai yliopistomies Ville Pernaa kirjoittavat esimerkiksi tulevista hallitusvaihtoehdoista.
Seuraavan hallituksen työlistalle ollaankin yhä useammin siirtämässä sekä kunta- että sote-uudistukset. Ehkä istuvan hallituksen kasvot yritetään säästää työntämällä koko epäselvä vyyhti eduskunnan perustuslakivaliokunnan syliin. Vastuukunta-malli oli jo tätä, ja nyt kun siihen lisätään vielä esim. ympäröivän alueen kansanäänestys jonkin yksittäisen kunnan pakkoliitoksesta ollaan kunnallisen itsemääräämisoikeuden ulkopuolella. Eikä asia tule yhtään helpommaksi niin sanotulla tupla-pakolla; ensin pakotetaan kunta liittymään ja sitten pakotetaan liittymäkunta ottamaan kriisikunnan vastaan.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd., varmaan pudistelee päätään jo tässä vaiheessa.
