Tahto ja tekeminen ratkaisevat tulevaisuuden

Yksi tietokirja kesäloman aikana on ollut minulle viime vuosina sopiva haaste. Tämän kesän kirjaksi valikoitui Markku Wileniuksen Tulevaisuuskirja – metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen.

Oletin löytäväni tuosta kirjasta synkät analyysit siitä, miksi Suomi on menettänyt edelläkävijän roolinsa ja mihin kurimukseen se on ajautumassa, mutta kirja yllättikin positiivisuudellaan. Wilenius osoittaa todeksi, kuinka näkökulmat ratkaisevat sen, mitä kaikkea edessä näkyy.

Neljänkymmenen vuoden syklit

Markku Wilenius on pitkien syklien tarkastelija. Hän jakaa viimeiset kuluneet vuosikymmenet ja lähitulevaisuuden kahteen neljänkymmenen vuoden jaksoon.

Päättynyttä neljänkymmenen vuoden jaksoa eli vuosia 1970–2010 hän kutsuu digitaalisen teknologian aikakaudeksi, ja käynnissä olevaa jaksoa, vuodesta 2010 vuoteen 2050, hän nimittää optimistisesti älykkään teknologian aikakaudeksi. Myös vuorovaikutusyhteiskunta on termi, jolla hän luonnehtii tätä käynnissä olevaa, likipitäen kymmenen hallituskauden mittaista jaksoa.

Tärkeä syy uuden aikakauden vaihtumiselle oli hyödykkeiden hintakehityksen jyrkkä nousu maailmanmarkkinoilla 2000-luvun alussa. Aasian ja erityisesti Kiinan roolin vahvistuminen kasvatti huomattavasti kysyntää ja nostatti hintoja. Wilenius tarkastelee kuudetta aikakautta luottaen paljolti siihen, että tarvittavat teknologiset ja poliittiset keinot ratkaista resurssien liikakäytön ongelmat löytyvät.

Uusien keksintöjen kärkenä tulee olemaan luonnonvarojen käytön merkittävä tehostaminen. Uusien innovaatioiden vaikuttavuutta lisää omalta osaltaan se, että ne käyttävät hyväksi viidennen aallon digitaalisuutta. Digitalisoituminen ja koneiden internet tuottavat älykkäitä ratkaisuja, jotka tulevat säästämään sekä raaka-aineita, rahaa että aikaa.

Suoraa demokratiaa

Markku Wilenius näkee, että Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä vahvaksi toimijaksi biotaloudessa ja vihreässä teknologiassa. Niin ikään Suomessa on jo valmiina paljon tietotaitoa Nokia-kauden ansiosta, joten meillä on hyvät edellytykset menestyä uuden sukupolven digitaalisissa teknologioissa. Ratkaisevaa tulee olemaan se, rohkenemmeko tarttua määrätietoisesti kuudennen aikakauden mahdollisuuksiin vai jäämmekö haikailemaan vanhan perään.

Wilenius ennakoi, että suora demokratia tulee haastamaan edustuksellista demokratiaa ja paineet lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä tulevat kasvamaan. Valtaa aletaan käyttää entistä enemmän alhaalta ylöspäin. Tiedon saannin lisääntyminen ja nopeutuminen antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kansalaisjärjestöt ovat nykyään jo maailman ”kahdeksanneksi vahvin talous”. Nämä paikalliset ja ylikansalliset verkostot tulevat olemaan kuudennen aikakauden keskeisiä toimijoita.

Markku Wilenius tunnistaa, että organisaatioiden johtamisessa ollaan siirtymässä mataliin hierarkioihin. Menestyminen perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Tulevilta johtajilta edellytetään entistä enemmän delegointia ja kannustamista. Hyvä organisaatiokulttuuri on kilpailuetuna erinomainen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla, sillä kilpailijoiden on sitä vaikea kopioida. Tosin tuon kilpailuedun saavuttaminen vaatii paljon työtä ja panostusta.

Kokeilukulttuurin läpimurto

Wilenius ennakoi, että terveydenhuolto kehittyy ja sairauksien syntyä opitaan ehkäisemään. Terveydenhuollossa uudet kiinnostavat tuotteet ja palvelut liittyvät ennen muuta terveyttä tukeviin ja sitä ylläpitäviin teknologioihin. Hän esittää arvion, että terveydenhuolto ja siihen kytkeytyvä liiketoiminta kasvaa maailmassa suurimmaksi toimialaksi.

Kokeilukulttuuriin panostaminen ei ole yksinomaan Sipilän hallituksen nimeämä painopistealue, sillä Wilenius tunnistaa kokeilutoiminnan vahvistamisen yhdeksi kuudennen aikakauden trendiksi. Kokeilemisen etu on ennen muuta siinä, että kohtuullisessa ajassa päästään kiinni käytännön tekemiseen ja sitä kautta arvioimaan tuloksia ja parantamaan toimintaa. Kokeilut ovat yritysmaailmassa jokapäiväisiä työvälineitä, mutta julkisella sektorilla tarvitaan avuksi uutta asennetta ja rohkeutta toimia toisin – uuden kokeilulainsäädännön kannustamana.

Kehittämisalustat, pilotit ja kokeilut konkretisoivat älykästä erikoistumista ja haastavat koulutuksen. Nopea hyppy digiaikaan on murentanut koulun tehtävää tiedon jakajana. Koulua tarvitaan jatkossa yhä vähemmän ulkoa opetteluun ja yhä enemmän innostuksen vahvistamiseen ja yhteistyötaitojen opettamiseen.

Tulevaisuus on itse tehtävä

Uutta on usein hankala saada käyntiin, jos vanhasta ei uskalleta luopua. Wilenius huomauttaa, että Suomessa on paljon sellaisia instituutioita, joiden perustehtävänä on nykytilan säilyttäminen. Elämme juuri nyt vaihetta, jolloin suomalaisten muutosvalmiuksia tullaan varmuudella testaamaan. Edessämme on paljon muutakin kuin yhteiskuntasopimus ja sote-uudistus.

Toivottavasti Sipilän hallitus onnistuu saamaan vankkurit sellaiseen asentoon ja liikkeeseen, että seuraava hallitus haluaa ja kykenee jatkamaan siitä omalla työvuorollaan. Jos yli hallituskausien ulottuvaa matkareittiä ei löydetä 2040-luvulle, Suomella on edessään vaikeat ajat.

Mikäli Suomi haluaa nousta kuudennen aikakauden edelläkävijämaiden joukkoon, se edellyttää meiltä vahvaa yhteistä tahtotilaa. Tulevaisuuden tutkijat korostavat, että tulevaisuus ei ole valmiina odottamassa, vaan se pitää ensin haluta ja sen jälkeen rakentaa.

Arto Koski, erityisasiantuntija

Kuntaliiton Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö

 Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntaliiton blogissa.