Tarjonnalla on suuri vaikutus vastaanotolle hakeutumiseen

Yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen vaikuttavat monet
tekijät. Palvelun saatavuus, eli palvelun tarjonta, on yksi keskeinen tekijä.
Mikäli terveysaseman vastaanottoaikaa joutuu odottamaan viikkoja, tai palvelu
on kaukana, kynnys hakeutua palveluun yleensä nousee. Joko niin, että asiakas
ei koe ongelmaa riittävän suureksi, tai asiakas hakeutuu yksityislääkärille,
jos vaihtoehtoisia palveluja on.

 

TERVEYSASEMAT ovat auki useimmiten virka-aikaan, yksityiset
lääkäriasemat myös illalla. Illalla asiointi on useimmille luontevaa, kuljetus
järjestyy helposti, tai toinen vanhempi voi jäädä muiden lasten kanssa kotiin.

 

Terveysaseman lähellä asuvat käyttävät palveluita enemmän,
koska asemalle on helppo tulla.

Myös lääkärin toimintatapa ja kulttuuri vaikuttavat
palveluiden käyttöön. Mikäli hoidetaan vain yksi asia kerralla, käyntejä kertyy
paljon. Terveysasemalla voidaan pistäytyä samalla kun käydään kaupassa.

 

JONOTUSAJAN merkitys on myös käänteinen. Vastaanotolle
varataan aika varmuuden vuoksi, eikä aikaa peruta vaikka alkuperäinen syy
menisi ohi. Aika pidetään voimassa jotta vastaanotolle pääsee, jos ilmaantuukin
muu syy. Tähän ilmiöön törmää odotusajan ollessa pitkä. Vastaanotolle
hakeutumiseen on aina joku syy. Oire, vamma, huoli, vakavan sairauden pelko, kontrolli,
todistuksen tai lausunnon tarve, sosiaalinen ongelma, joskus myös yksinäisyys.

 

Yleislääkärin asiakaskuntaan kuuluu vakioasiakkaita sekä
satunnaiskävijöitä, ja heidän tarpeensa ovat erilaiset. Vakioasiakkaiden
kohdalla yleislääkärin perustyötä on selvittää potilaan kokonaistilanne, hoitaa
kansantautien seurannat, akuutit ongelmat ja ohjata viiveettä
erikoissairaanhoitoon sinne kuuluvat potilaat, ja usein
erikoissairaanhoitojakson jälkeen selittää potilaalle, mitä jaksolla tapahtui.
Vakioasiakkaat myös haluavat kuulla vielä oman lääkärinsä mielipiteet
erikoislääkärin ehdotuksista.

 

VAKIINTUNUT ja luottamuksellinen hoitosuhde lääkärin,
omahoitajan ja potilaan kesken sekä hoitosuunnitelma ovat oleellisia palvelujen
järkevässä käytössä. Jos potilas voi luottaa, että hän saa yhteyden
omahoitajaansa tai lääkäriinsä helposti, turhia aikoja ei varata.

 

Luottamuksellinen hoitosuhde puolestaan syntyy pitkän
yhteistyön tuloksena. Potilaalle on turhauttavaa kohdata joka kerta eri lääkäri
ja aloittaa tarinansa alusta.

 

Lääkärille pitkien hoitosuhteiden merkitys on yhtä suuri.
Potilastuntemus on olennainen yleislääkärin päätöksentekoa ohjaava ja auttava
tekijä.

 

Laboratoriokokeita, kuvantamistutkimuksia ja lähetteitä
erikoissairaanhoitoon tehdään vähemmän, jos hoitosuhde on pitkä. ”Varmuuden
vuoksi” -tutkimuksia ei tarvita, ja tämä näkyy myös pienempinä kustannuksina.

 

SATUNNAISKÄVIJÖILLE tärkeämpää on nopea pääsy vastaanotolle.
Terveyskeskuksissa hoitoonpääsyä joudutaan rajoittamaan, koska kysyntä ylittää
tarjonnan aina.

 

Terveyskeskuksissa käytetään hoidontarpeenarviota, jotta
hoito voidaan kohdentaa oikein. Potilas saa hoito-ohjeet puhelimitse, ohjataan
sairaanhoitajalle tai lääkärille hoidontarpeen arvioon perustuen.

 

Mikä olisi optimaalinen odotusaika? Mielestäni 1–5 päivän
odotusaika kiireettömässä asiassa toimisi hyvin.

 

Terveyskeskusten palveluaikoja on myös syytä tarkastella.
Terveyskeskukset ovat kehittäneet omaa toimintaansa, ja vastaanottoaikojen
tarjontaa on kohdennettu kysynnän vaihtelun mukaan esimerkiksi Hyvä vastaanotto
-hankkeen tuella. Vastaanottoaikoja pitäisi mielestäni olla tarjolla myös
illalla.

 

KUNTALAISTEN odotukset selviävät parhaiten kysymällä asiaa
heiltä itseltään. Yksityislääkäripalveluita käytettäessä hoidontarpeenarviota
ei juurikaan käytetä vaan annetaan aika lääkärille.

 

Vuoden 2014 alussa potilaiden valinnanvapaus laajeni.
Potilaat voivat valita hoitavan terveysasemansa myös kotikuntansa ulkopuolelta
ja hakeutua erikoissairaanhoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle.

 

Valinnasta tehdään ilmoitus sekä uudelle terveysasemalle
että kotikunnan terveysasemalle. Valinta tehdään vuodeksi kerrallaan. Potilas
valitse koko paketin, eli vastaanottopalvelut, suun terveydenhuollon palvelut
ja neuvolapalvelut. Valinta ei koske kouluterveydenhuoltoa.

 

Kotikunta korvaa palveluista aiheutuneet kustannukset
tuottajakunnalle.

 

Tilanne on uusi ja asettaa kunnat ja terveyskeskukset
uudenlaiseen kilpailuasemaan. Uskon, että ne asemat, joissa hoitoon pääsee
nopeasti ja asiakaspalvelu on ystävällistä ja lääkärit kokeneita, tulevat
saamaan uusia potilaita.

Tuula Kock
Asiantuntijalääkäri, Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 3/2014