Tätä mieltä: Kumpi on helpompaa, olla johtaja vai johdettava? – savolainen päätoimittaja vastaa
Kuntalehden päätoimittaja Jarkko Ambrusin. (Kuva: Liisa Takala)
”Kirjoitat sitten sellaisen kolumnin, jossa kerrot, onko helpompaa olla johtajana vai johdettavana, koska olen sen jo sisällysluetteloon kirjoittanut niin!”.
Tuottajamme Tiina Ojutkangas komensi minua kysyessäni häneltä apua tämän kolumnin näkökulman valinnassa.
Kahden savolaisen kommunikaatiossa ”komentaminen” on normaalia herjanheittoa ja velmuilua. Se on ihan ok silloin, kun molemmat ovat viestinnän keskinäisistä pelisäännöistä samaa mieltä.
Me satuimme olemaan, niin kuin usein olemme. Toki joskus olemme myös eri mieltä.
Sekin kuuluu työelämään – ja johtamiseen. Tässä tilanteessa Tiina johti minua, joten sitä saa mitä tilaa!
Katso video:
Johtamisesta on kirjoitettu ja puhuttu maailman sivu loputtoman paljon. Meillä kaikilla on pomomme. Siksi johtaminen ja siitä puhuminen herättävät intohimoja vähintään yhtä paljon kuin koulumaailman kommentointi. Kaikilla on joku mielipide.
Syykin on selvä. Meillä kaikilla on kokemuksia sekä koulumaailmasta että johtamisesta. Toiset ovat parempia ja toiset huonompia.
Johtamissuhteet eivät välttämättä näy organisaatiokaavioon vilkuilemalla. Esimerkiksi yrityksensä sataprosenttisesti omistavan yrittäjän yksiselitteinen johtaja on asiakas.
Uuden teknologian mahdollistamassa jatkuvan palautteen maailmassa asiakkaiden eli palveluiden vastaanottajien sananvalta on kasvattanut huomattavasti. Tämä näkyy myös johtamisessa.
Johtajan asiakas organisaation sisällä on johdettava. Johdettavien oikeus on saada mahdollisimman hyviä johtamispalveluita. Johtajan pitää olla siis vahvasti kartalla siitä, miten johdettavien hyvinvointia edistetään.
Tätä sinänsä yksinkertaista yhtälöä monimutkaistaa se, että johtajan tehtävä on ajatella hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäisen johdettavan. Joskus 15 ihmisen etu saattaa mennä yhden yksittäisen ihmisen edun edelle. Silloin johtaja joutuu tekemään ratkaisuja, jotka eivät välttämättä kaikista tunnu varsinkaan siinä hetkessä mukavilta.
No kumpi on helpompaa, olla johtaja vai johdettava?
Vastaus on minulle selvä: tietenkin johtajana. Muuten en olisi tietoisesti hakeutunut johtajaksi ja ollut johtaja viimeiset 15 vuotta.
Johtaminen on aina muutoksen johtamista. Muutos tarkoittaa sitä, että asioita tehdään eri tavalla kuin ennen.
Työelämässä mikään ei ole niin palkitsevaa kuin nähdä ihmisten paiskivan töitä intohimoisesti yhdessä suunniteltujen ja tavoitteita kohti vievien projektien parissa.
Onnistumisista iloitseminen vapauttaa mielettömän määrän energiaa. Se on se huume, joka kantaa myös vaikeimpien päivien yli.
Johtajan rooli näissä muutoksissa on kannustaa, mahdollistaa, tukea, ohjata, määrittää suuntaa ja joskus myös rajoittaa. Sekä ratkoa kaikki ne ongelmat, joita muut eivät voi ratkoa.
Oman johtamiseni voisin kiteyttää seuraavaan ajatukseen: ”En ihan tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta tähän tavoitteeseen meidän pitäisi päästä. Eiköhän ruveta tekemään ja kokeillaan, mikä tuottaa tuloksia, muutetaan tarvittaessa suuntaa ja opitaan matkalla.”
Ennen kaikkea johtajan pitää muistuttaa johdettaviaan asiasta, joka meiltä kaikilta joskus unohtuu: ”Meillä ei ole mitään hätää. Asiat sujuvat lopulta ihan hyvin.”
Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja
Lue myös:
