Tietohallinto on sote-uudistuksen sydämessä

Hyvinvointipalvelujen
tietojärjestelmien yhteentoimivuus on ollut pitkään vireillä. Nyt päätetty
viiden sote-alueen malli antaa entistä paremmat edellytykset yhteentoimivuuden
toteuttamiselle, mutta samalla yhteentoimiva tietotekniikka on perusehto
uudistukselle.

Sosiaali- ja
terveysrakenteiden muutos pitää yhdistää toimintatapojen uudistamiseen. Hyvinvoinnin
edistämisessä sähköiset välineet mahdollistavat uudenlaisia toimintamalleja. Kansalaiset
ja asiakkaat voivat saada aktiivisemman roolin ja ylläpitää itsenäisemmin terveyttään
ja toimintakykyään. Sähköisten
palvelujen käytön laajentaminen mahdollistaa myös resurssien siirtämistä
toimitiloista palvelusisältöihin, ja asiakkaiden kulkemista eri toimipisteissä voidaan
vähentää.

Asiakastietoja
pitää pystyä käyttämään yli organisaatiorajojen. Tätä edellyttävät asiakkaiden
valinnanvapaus palvelujen käytössä, saumattoman ja moniammatillisten palvelujen
järjestäminen, eri palveluntuottajien yhteistyö ja laajojen sote-alueiden
järjestämisvastuu. Yhteisiä tietojärjestelmiä tarvitaan myös, kun kuntien
vastuulla olevia muita hyvinvointipalveluja kuten kasvatusta, opetusta ja
liikuntaa kytketään yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Sote-rakenneuudistuksen
yhteydessä voidaan uusia tiedonhallinnan ohjausmallia ja rakenteita, ja
kansallisen ohjauksen tehtäviä voidaan siirtää sote-alueille. Yhteistyö on yksi
ohjauskeino, jolla pyritään tukemaan kansallisia ja alueellisia tavoitteita. Yhteistyö
mahdollistaa nykyistä joustavamman toiminnan lisäämällä alueiden omaa
päätösvaltaa.

Julkisen sektorin
tietohallintoyhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo alkanut ennen sote-uudistuksen linjauksia. Kuntaliiton koordinoima
kuntien, valtionhallinnon ja sairaanhoitopiirien yhteinen AKUSTI-foorumi on
käynnistänyt useita käytännön projekteja yhteisten toimintatapojen ja
prosessien määrittelemiseksi. Yhteishankinnoissa on hyödynnetty
Kl-Kuntahankinnat Oy:n asemaa kuntasektorin yhteisten palvelujen ja tuotteiden
hankkijana.

Alueellinen
tietohallintoyhteistyön malli on myös luotu ja siitä on tehty konkreettinen suunnitelma
Pohjois-Suomen alueelle. Työtä ovat vetäneet Oulun kaupunki ja PPSHP, ja siihen
on osallistunut laajasti alueen muita kuntatoimijoita. Suunnitteluun on saatu
valtion tukirahoitusta ja tavoitteena on levittää malli muille alueille vuosien
2014 ja 2015 aikana. Toimintamallin levittämisestä on sovittu AKUSTI-foorumissa
ja sitä koskeva suunnittelutyö on käynnissä.

Yhteentoimivat tietojärjestelmät
syntyvät vaiheittain kehittämällä nykyisiä ja hankkimalla uusia. Nämä molemmat edellyttävät
riittävää rahoitusta, johon on varauduttava. Julkisen sote-toiminnan
IT-kustannukset voivat jopa nousta nykyisestä, kun joudutaan ylläpitämään vanhoja
ja uusia tietojärjestelmiä yhtäaikaisesti.  IT-resurssit pitää ymmärtää investointina, jonka hyödyt ja kustannussäästöt tulevat
palvelutoiminnan tehostumisesta, johon tarvitaan vähintään viiden vuoden toteutumisaika.
 

Valtion IT-muutostukirahoitusta pitää osoittaa rakenneuudistuksen
suunnitteluun ja toimeenpanoon. Jos tuloksia halutaan vuonna 2017, pitää
rahoitusohjelma käynnistää jo vuonna 2015. Rahoitustarve vaihtelee ja tulee
vahvistaa alueittain, kokonaisrahoitusmääränä voisi olla 25 m€/vuosi ja valtion
rahoitusosuus 50 % kokonaiskustannuksista.

Myös sosiaali- ja
terveydenhuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäratkaisut ja -palvelut tulee arvioida
uudelleen. Kansallisten terveydenhuollon Kanta-palvelujen käyttöönottosuunnitelma
pitää päivittää ja aikatauluttaa uudelleen muuttuneen tilanteen mukaisesti tukemaan
sote-uudistusta. Samoin suunnitteluvaiheessa olevat sosiaalipalvelujen
kansalliset ratkaisut tulee toteuttaa sote-alueiden muodostumista tukien.

Lisääntyvä yhteistyö alueiden
kesken sekä alueiden ja valtionhallinnon kesken tarkoittaa jatkossa myös sitä,
että kehittämisrahoituksen ja muiden resurssien käyttö on entistä vaikuttavampaa.
Päällekkäisten ratkaisujen välttäminen ja karsiminen mahdollistaa painopisteen
siirtämisen tietotekniikan ylläpidosta sen käyttötapojen kehittämiseen.
Tavoitteena tulee olla sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelujen ja ammattilaisten työn kehittäminen sekä ennen
kaikkea kansalaisten hyvinvoinnin tukeminen.

Minna
Saario

Projektipäällikkö

Suomen
Kuntaliitto

Kirjoitus
on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa.