Toimiiko kunnissa demokratia?
Kuntien koosta ja
sote-malleista käytävän keskustelun alle on paljolti jäänyt keskustelu siitä,
miten ja millä malleilla näitä kunnallisia organisaatioita tulevina vuosina
johdetaan. Eli kuka päättää ja mistä. Näitä asioita kuitenkin työstetään kaiken
aikaa työryhmissä, jotka valmistelevat uutta kuntalakia.
Valmistelun pohjaksi on tehty useita selvityksiä ja myös
pohjoismaisia vertailuja. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Muissa Pohjoismaissa
on käytössä listavaali, joihin puolueet asettavat ehdokkaansa järjestykseen.
Kunnan ykköspuolue siis käytännössä valitsee valtuuston tai hallituksen
puheenjohtajan jo ehdokasvaiheessa.
Suomessa ja Ruotsissa valtuustot ovat suurimpia, mutta
Tanskassa sadan tuhannen asukkaan kaupunki tulee toimeen 29 valtuutetulla, kun
meillä tarvitaan 59.
Naapurimaissa pääsääntöisesti kunnanhallitus valitaan
valtuutettujen joukosta, vain Suomi ja Ruotsi sallivat valinnan valtuustojen
ulkopuolelta.
Sitten tullaankin ratkaisevaan eroon. Muissa Pohjoismaissa
on käytännössä jokaisessa kunnassa ainakin yksi osa- tai täysipäiväinen
luottamushenkilö kunnan palkkalistoilla, yleensä kunnanhallituksen
puheenjohtaja. Suomessa mahdollinen pormestari-malli on käytössä vain kahdessa
kunnassa.
Mielenkiintoista on, että myös Suomessa valtuustojen ja
hallitusten puheenjohtajat haluaisivat kuntiin osa- tai kokoaikaisia
poliitikkoja – kuntajohtajat sen sijaan eivät sellaisia halua. Näkemyksiä
johtamismalleista kyseltiin kuntajohtajilta ja valtuuston sekä hallitusten
puheenjohtajilta.
Lähes yhtä mieltä kuntajohto on siitä, että hallituksen
puheenjohtajan rooli pitäisi myös säännellä uudessa kuntalaissa, varsinkin, jos
heistä tulee päätoimisia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja pitäisi voida myös
erottaa, nythän erottaminen koskee aina koko hallitusta.
Harvinaisen yksimielistä kuntien johto on siitä, että
kuntien tytäryhtiöiden hallituksiin pitäisi saada osaavaa väkeä ohi puoluesidonnaisuuksien.
Sama yksimielisyys vallitsee myös kestokiistelyn aiheesta, eli kuntien
palkkalistoilla olevien roolista kunnan luottamusmiesjohdossa; kuntajohtajien
mielestä kunnan tai kuntakonsernin palkkalistoilla oleva henkilö ei saa olla
hallituksen puheenjohtaja.
Kuntalain valmistelussa määritellään, miten kuntia
lähivuosina johdetaan ja kuinka demokraattinen päätöksenteko kunnissa toimii.
Kunnallisoikeuden professorin Asko Uotin mielestä Suomessa valtuustoille
kuuluva valta on valunut valmistelukoneistolle ja lautakunnille, jotka eivät
ole vaaleilla valittuja. Hän haluaisi palauttaa valtaa ja vastuuta niille,
jotka kuntalaiset ovat vaaleilla edustajikseen valinneet. Muissa Pohjoismaissa
hänen mielestään kunnallinen demokratia toimii paremmin.
