Tylsä ja pitkästyttävä – ystävyyskaupungit

Elokuun 9. päivänä viettivät Skotlannin Perthin liepeillä sijaitseva maatalousvaltainen kylä nimeltä Dull ja Yhdysvaltain Oregonissa sijaitseva 7 000 asukkaan kunta nimeltä Boring ystävyyskaupunkijuhlaansa. Ilmaista jäätelöä tarjottiin Oregonissa. Asiasta uutisoi Daily Telegraph. Sanat dull ja boring voi suomentaa tylsäksi ja pitkästyttäväksi. Eräs esoteerisimmista ystävyyskuntasuhteista maailmassa, arvioi Telegraph.

 

Kuntien kansainvälinen toiminta on pitkälti aikanaan
käynnistynyt ystävyyskuntasuhteiden kautta. Suomessa toiminta alkoi talvisodan
aikana, helmikuussa 1940, kun Ruotsin Kaupunkiliitto ja useampi kaupunki kutsui
Suomen Kaupunkiliiton ja Turun ja Tampereen edustajat neuvotteluihin – silloin
käynnistettiin aluksi kummikuntatoiminnaksi kutsuttu liike.

 

Euroopassa toiminta käynnistyi laajemmin sodan jälkeen, ja
on edelleen merkittävää, erityisesti ennakkoluulojen välttämisessä – se on
pitkälti luonteeltaan kansalaisten matkoja ystävyyskuntaan – eikä niinkään aina
kunnallishallinnon yhteistyötä. Euroopan unioni rahoittaa toimintaa,
kuntaliittojen kattojärjestön CEMRin aikanaan Euroopan parlamentin kautta
tekemän aloitteen ansiosta.

 

Kuntien kansainvälinen yhteistyö on muuttunut – en sano
tylsästä ja pitkästyttävästä toiminnasta, mutta ehkä alkuaikojen hieman
jähmeästä viirien vaihdosta – enemmän tavoitehakuisempaan yhteistyöhön, jossa
halutaan oppia ulkomaisen kunnan kokemuksista ja malleista. Elinkeino- ja
liike-elämän tavoitteita on otettu mukaan, ja yhteistyöllä halutaan edistää
koko kaupungin, siis myös liike-elämän, ja yliopistojen ja oppilaitosten
yhteistyötä.

 

Kuntauudistus, yhdistyvät isommat kuntayksiköt ovat tuoneet
ongelmia ystävyyskuntien osalta – yhtäkkiä onkin samasta maasta useampi
ystävyyskunta. Jotkut kunnat ovat tässä ratkaisseet asian niin, että ne ovat
irtisanoneet kaikki suhteensa, kun joku toinen on päättänyt pitää kaikki
toistaiseksi ainakin paperilla mukana, ja ratkaisee sitten ajan kuluessa, miten
menetellä.

 

Neuvostoliitto oli aikanaan merkittävä yhteistyökumppani –
ja Venäjä on edelleen. Venäläiskuntien kiinnostus on monesti siirtynyt toiseen
suuntaan kuin Suomeen, mutta erityisesti rajan kunnille yhteistyö on todella
merkittävää. Kiinan-suhteet ovat olleet nousussa, ja ehkä elinkeinoelämän
tarpeet nimenomaan vaikuttavat – olkoonkin, että kokoluokkaerot ovat valtavia.
Baltian maiden suhteet, Viron erityisesti, levisivät maiden itsenäistymisen ja
suhteiden perustamista koskevien rajoitusten poistumisen myötä nopeasti.
Kuntaliiton hallinnoiman pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelman kautta vajaa 20
yhteistyösuhdetta on syntynyt Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja
suomalaiskuntien kesken, ulkoasiainministeriön rahoituksella.

 

Tällä hetkellä monessa kunnassa mietitään kansainvälisen
yhteistyön tavoitteita ja merkitystä. Mikä onkaan ystävyyskuntasuhteen
tulevaisuus? Kuntaliitto on ollut mukana osaltaan järjestämässä maakohtaisia
ystävyyskuntakokouksia. Syyskuussa Saksassa piti järjestettämän
saksalais-suomalainen ystävyyskuntakokous. Sain viime kuussa Saksan
kaupunkiliitosta tiedustelun, jossa isäntäkaupunki tiedusteli sen kantaa,
tuleeko kokous peruuttaa vähäisen, noin kolmenkymmenen osanottajan määrän
vuoksi.  Kaupunkiliitto Saksassa halusi
kuulla meidän kantamme ennen vastaustaan. Liitto ilmoitti, että vähäisen
osanottajamäärän syy saattaa olla meillä olevan lomakaudenkin ansiota, mutta
mikäli luku pysyy vähäisenä ei tilaisuutta kannattane järjestää. Kokous sitten
peruttiin. Ehkä kiinnostus isojen ystävyyskuntakokousten suhteen on
vähentymässä, ehkä niistä ei katsota saavan suurempaa lisäarvoa hyvin
toimivalle kahdenkeskiselle yhteistyölle – tätä ei ole helppo arvioida.

 

Kansainvälinen yhteistyö on edelleen tarpeen suomalaisille
kunnille. Monia hyviä malleja, tapoja ja kehityskohteita löytää edelleen.
Toimintaa on mahdollista ohjata tavoitehakuiseen suuntaan, ja
yhteistyökumppaneita voi löytää yllättävistäkin maista. Emme saa pitkästyä ja
kokea kunnan kehittämistä tylsäksi – ystävyyskuntasuhteissakaan.

 

 

Heikki Telakivi

 

Kuntaliiton kansainvälisten asioiden johtaja