Vuoden 2014 talousarviovalmistelu on kuumimmillaan. Kunnan strategia valmistuu syksyllä, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta jo jättää talousarvioesityksensä. Talousarvioraami on selvillä. Valtakunnalliset muutokset eivät vielä ole tiedossa, mutta valtakunnallisia indeksikorotuksia etuuksiin on tulossa. Reaalisesti sosiaali- ja terveysviraston talousarvio ei tule kasvamaan. 

Palvelutarpeet on kunnassa selvitetty 10 vuodeksi eteenpäin. Tuotekohtaiset hinnat ovat tiedossa oman toiminnan ja ostopalvelujen osalta. Omaa palvelutuotantoa vahvistetaan lastensuojelussa ja vanhustenhuollossa. Henkilökuntamäärä on suositusten alarajalla tällä hetkellä. Henkilöstö vähenee näillä näkymin luonnollisen poistuman kautta. Palveluviiveitä tulee estää palveluprosessien kehittämisellä. Asiakaspalvelut hankitaan kustannuksiltaan edullisimmasta asiakkaalle sopivasta paikasta. Kunnan johdon ja päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että hyvinvointierot vähenevät. Hyvinvointikertomus paljastaa, miten tässä on onnistuttu.

Palveluja myönnetään hyväksyttyjen palvelukriteereiden pohjalta. Kriteerit ovat tiukat. Asiakkaan palvelut varmistetaan riittävällä palveluohjauksella. Asiakkaan ohjautumista  palveluihin tukee myös aktiivinen järjestökenttä ja toimiva vertaistuki. Terveydenhuollossa noudatetaan Käypä hoito -suositusta. Koska henkilöstön väheneminen luonnollisen poistuman kautta asiakasmäärän samanaikaisesti kasvaessa on tosiasia, on korkea aika vauhdittaa rakenteellisia muutoksia. 

Olemme kaksi vuotta kuntayhteistyössä ja HUSin kanssa kehittäneet sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa yhteneväisemmäksi, turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi.

 

Tämän tueksi kuntalaiset ja ammattilaiset tarvitsevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremmat sähköisen asioinnin palvelut, turvaa reaaliaikaisen tiedon saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisten osaamista. Tämä sosiaali- ja terveystoimen kehittämistyö päättyi kunnan jäädessä pois yhteistyöstä.

Millä ihmeellä pankkisektori sai aikanaan läpi asiakaspalveluprosessin kehittämisen niin, että asiakas on toiminnan keskiössä, hänellä sekä häntä palvelevalla ammattilaisella on käytössään reaaliaikaiset tarvittavat tiedot ja asiakas voi asioida sähköisesti?  Tätä sosiaali- ja terveystoimen asiakkaat ja potilaat sekä ammattilaiset kaipaavat. 

Keskisuuressa kunnassa keskeinen kehittämistyö palvelujen turvaamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa monialaisena yhteistyönä. 

Kerava on jo vuosia sijoittunut hyvin Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalveluiden ikävakioidut kustannukset -vertailussa. Samaa toivon tuleville vuosille.

Tua Uusivirta


Kirjoittaja toimi Keravan sosiaali- ja terveysjohtajana 25.8.2013 saakka.


Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 11/2013.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*