Veteen heittämämme kivi

Mitä yksi ulkomailta tullut ihminen saa Afrikassa yksin aikaan?

Vähän.

Tansaniassa sanotaan Mtu ni watu. Se tarkoittaa: Minä olen, koska me olemme.

Mitä saa Afrikassa aikaan yksi ulkomailta tullut ihminen yhdessä paikallisen kumppanin kanssa, kun luottamusta ja yhteistyötä on rakennettu vuosikymmenet?

Paljon.

Ja se tapahtuu heidän omassa elinympäristössään.

KEHITYSYHTEISTYÖAVUN leikkaamisen vaikutusten laajuus on suurempi kuin numeroiden perusteella arvaisi. Autamme kehittyvissä maissa heikoimmassa asemassa olevia, välitöntä apua tarvitsevia ihmisiä. Koulutamme ja tuemme niin, että he voivat itse ottaa vastuun olojensa parantamisesta ja vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiin.

ULKOMINISTERIÖN rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta yksi esimerkki on PITA-hanke (Participatory and Integrative Teaching Approach). Sen tavoitteena on parantaa perusopetuksen tasoa yläkouluissa Pohjois-Tansaniassa. Hanke toteutetaan yhdessä paikallisen kumppanin Makumira Tumaini Collegen kanssa. Hankkeessa toimii yksi suomalainen työntekijä.

Oppiaineita tukevia teemoja, kuten sukupuolten tasa-arvoa, ympäristökasvatusta ja hiv:n ja aidsin yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia käsitellään osana oppimiskokonaisuutta.

Hankkeessa on mukana 20 koulua, joissa kaikissa on satoja oppilaita. Hanketta on suunniteltu jatkettavaksi ja laajennettavaksi, jos siihen on varoja.

TOINEN ESIMERKKI on vaikuttamistyöstämme. Äskettäin paikalliset johtajat kokoontuivat sopimaan, että tyttöjen ympärileikkaus pyritään lopettamaan kokonaan.

AFRIKALLA itsellään on pitkä perinne pakolaisten vastaanottamisesta. Tansaniassa on omaa pakolaispolitiikkaa, mistä meillä on opittavaa. Tänne on otettu satoja tuhansia perheitä Burundista, Kongosta, Keniasta, Ruandasta, Somaliasta, Sudanista ja Ugandasta.

Pakolaisille on annettu välitön apu leireillä ja heitä on autettu palaamaan omiin maihinsa, jos se on ollut mahdollista.

TANSANIASSA huomattiin, että heitä, jotka eivät voi palata, ei kannata pitää leireillä loputtomiin, ja heitä hajasijoitettiin eri puolille maata. Pakolaisten uusissa kotikylissä ei annettu apua ulkoapäin, vaan koko kylä, uudet ja vanhat asukkaat, kutsuttiin yhteen ja kysyttiin, mitä he itse kokevat tarvitsevansa eniten. Suurimman kehitysyhteistyökumppanijärjestömme, Tanganyika Christian Refugee Servicen, työ on lähtenyt pakolaisia vastaanottaneiden kyläyhteisöjen kehittämisestä.

TYÖ RAKENTAA myös rauhaa. Kyläyhteisöjen jäseninä on sekä kristittyjä että muslimeja. Tansaniassa eri etniset ryhmät ja uskonnot ovat perinteisesti eläneet hyvässä sovussa keskenään, mutta rauhan rakentaminen ja ylläpitäminen ei ole täkäläisille itsestäänselvyys, se vaatii jatkuvaa työtä. Sitä tuemme myös kehitysyhteistyöllämme paikallisen kumppanin kautta. Jos ei ole yhteiskuntarauhaa, ei ole pohjaa hyvälle kehitykselle.

KEHITYSMAIHIN työhön lähtevät näkevät yhteisen maailman kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa nopeasti kaikkiin. Välitämme ihmisistä heidän itsensä vuoksi, itsemme vuoksi ja yhteisen maailmamme ja tulevaisuutemme vuoksi.

Tarvitaan vastaanottamista ja antamista – niiden vaikutus on kuin veteen heitetyn kiven ympärille leviävät aallot.

Katri Kuusikallio

Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijä ja tiedottaja Tansaniassa.

Kolumni on julkaistu Kuntalehdessä 9/2015.