Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Kärkölän valtuuston päätöksen, jolla se tammikuussa 2018 myönsi eron kunnanhallitukselle ennen pormestarin valintaa kunnan siirtyessä pormestarimalliin. Hallinto-oikeuden ratkaisu askarruttaa luonnollisesti Kärkölän päättäjiä, mutta se hämmästyttää myös lakiasiantuntijoita.

Hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa sitä, että kunnat ja kaupungit eivät voisi siirtyä pormestarijärjestelmään kesken vaalikauden. Hallinto-oikeuden mielestä kunnanhallitus on erottomaton kesken vaalikauden, ellei siihen kohdistu epäluottamusta, virkarikoksia tai vaalikelpoisuuden menettämistä. Onko hallinto-oikeus siis sitä mieltä, että pormestarijärjestelmään siirtyminen vaatii ja edellyttää edellämainittuja kriteereitä?

Hallinto-oikeuden tulkinta on pöyristyttävä. On selvää, että kunta voi tarvittaessa sopeuttaa toimintaansa eri aikoina uusien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti, sekä tehtävien että myös johtamisjärjestelmänsä osalta myös kesken vaalikauden. Tämä todetaan hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 268/2014).

Kärkölän pormestarijärjestelmään siirtymisessä keskeistä on kuntalain 44 §:n 4 momentin tulkinta. Siinä todetaan, että ”pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia”. Kärkölän kunta on ollut näin pakotettu myöntämään ero kunnanhallitukselle ja nimeämään hallitus uudelleen, jotta pormestarimalliin voidaan ylipäätään siirtyä. Kyse on ollut hallintomenettelyllisestä pakosta.

Kyse ei ole erottamisesta toisin kuin valittaja tulkitsee, vaan eron myöntämisestä kunnanhallitukselle ja kunnanhallituksen uudelleen järjestäytymisestä. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Mainittakoon, että kunnanhallituksen jäsenistössä ei tapahtunut myöskään muutoksia. Se on myös konkreettinen näyttö siitä, että kyseessä ei ole ollut kunnanhallituksen jäsenten epäluottamuksesta, vaan organisaatiouudistuksesta ja sen muodollisuuden vaatimasta toimenpiteestä.

Kärkölän kunta on päättänyt valittaa asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kyseessä on odotettavissa merkittävä ennakkoratkaisu, myöskin siitä näkökulmasta, että kunnat ja kaupungit laajemminkin harkinnevat siirtymistä pormestarijärjestelmään mahdollisesti myös kesken vaalikausien.

Asian suuren merkittävyyden vuoksi olisi myös toivottavaa, että KHO päätyy hallinto-oikeuden ratkaisusta poikkeavaan ratkaisuun, sillä muutoin kuntia ja kaupunkeja estetään kehittämästä omia johtamisjärjestelmiään. Lainsäätäjä tuskin on tarkoittanut, että pormestarijärjestelmään ei voisi siirtyä kesken vaalikauden ilman että se edellyttää hallituksen toiminnassa epäluottamusta, virkarikoksia tai vaalikelpoisuuden menettämistä.

Hallinto-oikeuden ratkaisua voidaan pitää kestämättömänä, jolla ei varmasti ole mitään tekemistä lainsäätäjän tahdon ja kunnallisen vahvan itsehallinnon kanssa.

Olli-Pekka Salminen
hallintotieteiden maisteri, kunnallisoikeus
väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Ylen uutinen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä