Kaatoiko sote-ratkaisu kunnallisen itsehallinnon?
Hallituksen ja opposition yhteisen sote-linjauksen pohjalta
valmisteltu lakiesitys julkistetaan kesäkuun alussa. Sisällöstä lienee vieläkin
erilaisia näkemyksiä.
Toistaiseksi on epävarmaa, syntyykö tältäkään pohjalta
ratkaisua, vai onko lopputuloksena entistä suurempi sekaannus kuntakentällä.
Oli vastaus mikä tahansa, oppositiopuolueiden saaminen
samaan neuvottelupöytään oli jo sinällään saavutus. Sen onnistumista helpotti
tietoisuus, että asia olisi joka tapauksessa seuraavan hallituksen agendalla.
Näin kuumaa perunaa ei kukaan enää haluaisi käsiinsä.
* * *
Millaisia kysymyksiä ratkaisu kuntanäkökulmasta herättää?
Keskustelua käydään sote-integraation sisällöstä,
toimijoiden työnjaosta, tilaaja- ja tuottajarooleista, rahoituksen
järjestämisestä, demokratian toteutumisesta ja omistajaohjauksesta,
järjestelmän kannustavuudesta, henkilöstön asemasta, investoinneista, jne….
Kysymykset ovat samoja kuin aiemmissakin ponnistuksissa.
Onko ratkaisun tekeminen nyt helpompaa?
* * *
Kuntaliitto on toistuvasti viestittänyt, että kuntarakenne-
ja sote-uudistuksissa ei ole kysymys yksittäisten kuntien tai sote-alueiden
rajoista, vaan ennen kaikkea kuntapohjaisen palvelujärjestelmän
tulevaisuudesta.
Kansainvälisissä hyvinvointi- ja kilpailukykyvertailuissa
Suomi on pärjännyt hienosti. Julkisten instituutioiden laatu ja luotettavuus
sekä tehokas, asiakkaita lähellä oleva kunnallinen palvelujärjestelmä on
todettu suomalaisen mallin keskeisiksi kilpailutekijöiksi.
Toivottavasti näitä vahvuuksia ei hukata uudistusten
yhteydessä.
* * *
Kuntakentällä asiaa seuranneet ymmärtävät, että ratkaisun
takana ovat viime kädessä talouden kylmät tosiasiat. Julkisen talouden
alijäämää on supistettava ja kuntien toimintaa tehostettava.
Jos kunnat eivät itse tunnusta tosiasioita ja kykene
rakenteiden uudistamiseen, muut tekevät päätöksiä niiden puolesta.
Kunnissa onkin peiliin katsomisen paikka. Mikä on
kunnallisen itsehallinnon sisältö ja tarkoitus jatkossa, jos päätöksenteosta ja
rahavirroista 60 prosenttia siirtyy jättikokoisille kuntayhtymille?
* * *
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Julkisuudessa esillä
olleen sote-mallin toteutuminen tarkoittaisi käytännön tasolla sote-palvelujen
valtiollistamista. Resurssien kohdentamisesta päätettäisiin STM:n ja
kuntayhtymän johdon neuvotteluissa.
Miljardien säästötavoitteet edellyttävät rajuja muutoksia
toimintaan ja palvelurakenteisiin. Yksittäisten kuntien ja kunnallisten
päättäjien vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen olisivat olemattomat.
Väestöpohjaan sidottujen laskennallisten rahoitusosuuksien kierrättäminen
kuntien kautta ei tee järjestelystä kuntapohjaista.
Lauri Lamminmäki
Kaupunginjohtaja
Kouvolan kaupunki
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 26.5.2014
