Kommentti: Kunnat tehostavat syöksykierteessä
Helsingin Sanomat käsitteli pääkirjoituksessaan 29.10. julkisen sektorin menoja ja päätyi toteamaan, että kuntien tehostamistoimet muuttuvat veronkorotuksiksi. Näin yksioikoinen asia ei tietenkään ole.
Maan hallitus asetti rakennepoliittisen ohjelman tavoitteeksi, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että kuntien menot vähenevät miljardin euron verran ja että kunnat itse tasapainottavat julkista taloutta miljardin euron verran veronkorotuksilla ja toiminnan tehostamisella.
Valtion säästötoimet ovat paljolti kohdistuneet kunnille peruspalveluihin maksettaviin valtionosuuksiin. Kun kuitenkin samaan aikaan kuntien on hoidettava lakisääteiset palvelut, kasautuu sekä omia että valtion säästötavoitteita kuntien hoidettaviksi.
Kuntaverojen korotukset ovat olleet välttämättömiä jo valtionosuusleikkausten takia. Tällä vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset ylittävät ensi vuonna jo 1,5 miljardia euroa, mikä laskennallisesti vastaa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon maan kaikissa kunnissa. Tähän asti ei ole haluttu mennä, vaan kunnat ovat käynnistäneet mittavia tuottavuutta parantavia toimia.
Kunnat ovat tähän mennessä toteuttaneet rakennepoliittista ohjelmaa 400 euron veronkorotuksilla ja noin miljardin euron tehostamistoimilla. Tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valmiudet 300-400 miljoonaan euroon asti. Samalla valtio on lisännyt kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähintään 500 miljoonan euron edestä vuodelle 2015.
Kunnat ovat luonnollisesti erilaisia. Vaikka taloustilanne on kaikkialla vaikea ja henkilöstö tiukoilla, on monin paikoin luotu toimivia ja tehokkaita palveluratkaisuja. Pakko ja ylhäältä tuleva ohjaus eivät yleensä ruoki luovuutta, jota Suomi nyt tarvitsee.
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 3.11.2014.
