Lojuin taannoin rentoutuskeskioluen kanssa katsellen teksti tv:tä tultuani myöhään illalla erään kunnan saneerauskeikalta kotiin.

Rentoutuskeppo ei tosiaan riittänyt, kun näin teksti-tv:n sivun, jossa kerrottiin Kuntaliiton viestin perusteella, että kuntien taloudessa näkyi 2013 ilonpilkahdus. Perusteena oli, että kuntien talous oli kääntynyt 300 miljoonaa euroa plussalle.

Hienoa. Mutta millä hinnalla käännös tapahtui? Kuinka tämä taas kerran kommunikoidaan luottamushenkilöille jotka eivät mitenkään usko, että taloudessa on tukalaa, kun korkein kuntia puolustava organisaatio kertoo jotain noin positiivista.

Kuinka ihmeessä saadaan kuntajohtajien ja talousjohtajien kasvot pelastettua, kun yhdessä heidän kanssaan olemme koettaneet kertoa, että sopeuttaa pitää? Konsultin kasvoilla ei olekaan niin väliä.
 
SEURAAVANA PÄIVÄNÄ sain kuulla eräiden Kuuma-kuntien johtajien harmittelevan tätä uutisointia, myöhemmin Etelä-Pohjanmaalla harmiteltiin, sitten Päijät-Hämeessä ja pohjoisessa.

Ihmettelin, kuinka asia voitiin uutisoida noin, kun tiedämme, että kunnat olivat kilvan nostaneet sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenttejaan (kunnallisverokorotuksen vaikutus oli hyvinkin 150 M€).

Jo pelkästään valtion päätös jouduttaa verotulojen maksua 430 miljoonalla eurolla poisti minun mielestäni tasapainon ja ilonpilkahduksen.  

Tämä kertaluontoinen erä käänsi talouden ylijäämäiseksi. Ja tämä raha on pois niistä ennusteista, joiden avulla talous saatiin edes jonkunmoiselle uralle 2014.

Onkin ihan mielenkiintoista, että media ylipäätään ostaa tämän kuntien talouden nousun plussalle ilman ihmeempiä soraääniä.
 
LISÄKSI LEIKKAUKSISTA huolimatta valtionosuudet kunnille kasvoivat 230 miljoonaa. Kunnat myös sopeuttivat, mutta niissä töissä käteni kyynärpäitä myöten olevana voin sanoa, että nämä asiat eivät tulleet helpolla – eivätkä vaikuta sekunnissa.

Luulin, että alkaneen vuoden talousarvioita ja suunnitelmavuosia on tehty jo nyt täydellisessä euforiassa, koska niissä on jopa kasvukunnilla miinusmerkkisiä toimintakatteen nousuja. Tilastokeskuksen mukaan palkkasumma kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2013.

Aika harvassa kunnassa on nähty verotettavalle tulolle tuollaisia kasvuennusteita (palkkasumma huomioi tosin vain työntekijöille maksetut korvaukset, ovathan nämä sosiaaliset maksut ihan oikeastikin joissakin kunnissa kasvattaneet verotettavaa tuloa palkkatuloja enemmän).

Kuntaliiton sopeuttamispaperin taustaoletuksissa palkkasumma kasvaa perusvaihtoehdossa 2,4 % ja hitaassa vaihtoehdossa 1,8 % vuodessa aikavälillä 2014–2018. Mistähän tämä verotettavan tulon kasvu revitään?

Jos iloa on siis näkyvissä, kuinka ihmeessä kuntien lainakanta kasvoi silti 1,8 miljardilla eurolla vuonna 2013?

Ja taas oikein viisaat sanovat, että lainakanta ei tosiaankaan ole mikään ongelma, kun lainaa käytetään investointeihin ja investoinnit kasvattavat kuntien varallisuutta. Siitä sitten vain realisoimaan varallisuutta, kunnanhuoneita, hiukan väärän mikroilmaston sisältäviä kouluja ja vanhainkoteja.

Omaisuushan kasvoi kohisten, investoinnit olivat 3,9 mrd ja poistot vain 2,0 mrd. Jep jep, ja aivan oikeassa suhteessa ovat poistot ja investoinnit…

INVESTOINNIT MENIVÄT muuten 200 miljoonaa pitkäksi Kuntaliiton hallituksen 6.2.2014 esittelemän ”Kuntatalouden sopeuttamisohjelma 2014–2018” -esityksestä. Samassa esityksessä arvioidaan, että investoinnit myös pysyvät kyseisellä ajanjaksolla vuoden 2013 tasolla.

Vuoden 2013 esityksestä löytyy hyvä kuvaaja investoinneista sivulta 9 (tämä kuvio on pelkkien kuntien investoinneista), mistä voidaan havaita investointien €/as kasvaneen vuodesta 1997 lähtien lähes poikkeuksetta (keskimäärin kasvu on ollut noin 5,5 % vuodessa).

Tästä seuraa pari ihan mielenkiintoista asiaa: Jos ajatellaan, että Kuntaliiton sopeuttamisohjelma on voimassa, niin kuinka kuntien selkeä jarruttaminen ja 2013 tietojen perusteella jopa supistaminen investoinneissa vaikuttaa talouden toimintaan yleisesti?
Onko näitä dynaamisia vaikutuksia huomioitu sopeuttamislaskelmassa vai voivatko dynaamiset vaikutukset olla nykyisessä poliittisessa ympäristössä vain positiivisia?

Toisaalta jos kuntien investointihalukkuus jatkuu ja investointien kasvuvauhti on edelleen 5,5 % vuodessa, voidaan luvata myös kuntien velkaantumisen jatkuvan.

5,5 %:n kasvuvauhti tarkoittaa ensi vuonna pelkissä kunnissa 215 miljoonaa lisää investointeihin. Vertailuna tuloveronkorotuksilla kerättiin vuonna 2013 noin 133 miljoonaa. Investointeihin olisi hyvä saada jotain järkeä. Ymmärtääkseni esimerkiksi Kuuma-kunnissa olisi mahdollisuus miettiä kouluverkko kokonaan uusiksi ja lopettaa kymmenien koulujen peruskorjaaminen ja rakentaa muutama uusi – konsulttitoimisto Granlundin ja Heikki Longan laskelmat ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa.

Kouluverkon uudistaminen ja muutaman uuden koulun rakentaminen olisi jopa aidosti käsitteen mukaisestikin investointi. 
 
OLISIKOHAN JO aika alkaa vähitellen puhua totta, ei kaunistella eikä synkistellä asioita.
Olen kerännyt vuosittain lehtileikkeitä, joissa ylimmät talousviisaat vuoronperään kehuvat, kuinka kuntien talous on tasapainossa.

Musta ei muutu valkoiseksi sillä, että jotkut viisastelijat kulkevat kunnissa naurattamassa päättäjiä ja kertovat, mitä luottamushenkilöt haluavat kuulla. Eikä sillä, että joku pitkän linjan talousviisas kerta kerran jälkeen sanoo, että kunnissa ei ole todellakaan talousongelmaa, jos valtio vain maksaa kunnille riittävästi valtionosuutta.

Sitä rahaa nyt ei vain tunnu olevan, millä laillinen oikeus valtion rahoitukseen saataisiin, ei vaikka tämä onkin luvattu joskus oikein perustuslaissa.

Voin vakuuttaa, että ei ole kuntien, kuntajohtajien eikä kuntalaisten etu, että oikein viisaat talousoppineet kertovat tällaisia asioita ja tiedotusvälineet nappaavat ne totena.

Jos minä olisin kuntaministeri, kiristäisin tällaisen viestimisen jälkeen kuntaruuvia edelleen.

Eero Laesterä, HT

Kirjoittaja toimii kuntajakoselvittäjänä Jalasjärven ja Seinäjoen erityisessä kuntajakoselvityksessä.

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*