Kuntien suhteesta konsulttitoimintaan

YLE:n MOT-ohjelma käsitteli 23.11.2020 kuntien suhdetta konsulttitoimintaan. MOT kysyy, mihin konsulttia kunnissa tarvitaan.

Kunnan omia, usein rajallisiakin resursseja on perustellusta syystä joskus tarpeen täydentää ostopalveluna hankittavalla asiantuntijatyöllä. Ostopalveluja käytetään kunnissa niin palvelujen tuottamisessa kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Ostopalvelujen hankkimista säätelee hankintalaki.

Kuntatalouteen perehtynyt kunnan ulkopuolinen asiantuntija arvioi taloutta oman syvällisen asiantuntemuksensa perusteella tarkastellen kunnan tilannetta usein myös verrokkikuntien kesken. Hän pystyy kunnan ulkopuolelta arvioimaan talouden tasapainottamis- ja kehittämistarpeita kunnan omien asiantuntijoiden työn tueksi.  

Kun ulkopuolisen asiantuntijan työn hankkiminen on kunnassa todettu tarpeelliseksi, ja hankintapäätös on lainsäädännön ja kunnan hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti tehty, ei hankinnalle ole juridista eikä eettistä estettä. Kuntien hankintapäätökset ovat aina julkisia päätöksiä. Kuntien päätöksentekijöillä on oikeus saada päätöksenteon tueksi asianmukaisesti ja laadukkaasti valmisteltua aineistoa, joka on tehty kunnan omana työnä ja tarvittaessa myös ostopalveluna.

Ohjelmassa käsiteltiin myös hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän työtä ja hänen käyttämiään metodeja.

Painelaskelma on menetelmä, joka osoittaa talouskehityksen trendiä. Menneen talouden kehityksen perusteella nähdään tulevan kehityksen suunta, jos tarvittavia talouden korjausliikkeitä ei tehdä. Painelaskelman tarkoitus on kannustaa kuntapäättäjät toimiin, joilla talous saatetaan taas kestävälle uralle. Painelaskelman osoittaman tuloksen ei ole sellaisenaan tarkoitus toteutua. Tarkoitus on laskelman tuottaman näkymän ja tuloksen avulla saada aikaan muutos.

Metodin käyttökelpoisuudesta kertoo se, että Eero Laesterä on laskentatapaa avuksi käyttäen pystynyt auttamaan lukuisia kuntia talouden vaikeissa tasapainottamistilanteissa. Työ vastuullisen taloudenpidon ja kestävän kuntatalouden osalta tehdään pitkällä aikavälillä aina kuntalaisten hyväksi.

Ohjelmassa puututtiin myös kuntatalouden tasapainottamistyön valmistelun julkisuutta koskeviin kysymyksiin. Kuntien päätöksenteko on aina julkista, mutta päätöksenteon valmistelu ei kuitenkaan voi sitä aina olla. Sama koskee koko julkista hallintoa, kuten valtiontalouden suunnittelua.

Kuntatalouden tasapainottamistyön valmisteluvaiheen jälkeen työn tulos käsitellään julkisesti demokraattisessa päätöksenteossa, viime kädessä hallituksen esityksestä valtuustossa. Esittelijät tekevät työnsä ja luottamushenkilöt päätöksensä virkavastuulla. Mikäli talouden tasapainottamiseen liittyy henkilöstöä koskevia toimenpiteitä, tulee asiat käsitellä henkilöstön kanssa yhteistoimintamenettelyssä ennen päätöksentekoa.  

Talous on perusta kaikelle toiminnalle. Taloudellisen kestävyyden merkitys koko Suomessa tulee nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa korostumaan, ja sen saavuttaminen tulee vaatimaan kaikkien sitoutumista. Konsultti voi tukea valmistelua, mutta tulosten saavuttaminen vaatii aina laajaa päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden sitoutumista.

Eero Laesterä on maan nimekkäin kuntataloustieteilijä, joka tuntee parhaiten myös käytännössä Suomen kuntatalouden tilan ja tulevaisuuden näkymät. Laesterä on toiminut alalla vuodesta 1994, ja on pitkäjänteisesti kehittänyt kuntatalouden laskentametodeja ja arviointia pioneerityönsä tueksi. Eero Laesterää on tarvittu sekä akuuteissa kuntatalouden kriiseissä että suunnitelmallisemmassa talouden arvioinnissa ja kehittämisessä. Myös valtionhallinto on usein tukeutunut Laesterän osaamiseen ja hänen kehittämiinsä metodeihin kuntatalouden arvioinnissa sekä reformien ja lainsäädännön valmistelussa.

Yksittäisen konsultin arvostelu MOT-ohjelmassa on herättänyt hämmästystä kunnissa. Eero Laesterä on auttanut valmistelijoita ja esittelijöitä vaativassa ja vaikeassa työssä ja edesauttanut päätöksen vaatiman poliittisen konsensuksen syntymistä. Luottamushenkilöiden on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, mikäli kunnan ja kuntalaisten etu ja tulevaisuus sitä vaativat.

 

Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja, Hämeen liitto

Minna Arve, kaupunginjohtaja, Turun kaupunki

Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto

Mika Hatanpää, kaupunginjohtaja, Kankaanpään kaupunki

Jari Heiniluoma, kaupunginjohtaja, Parkanon kaupunki

Mika Herpiö, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki

Kari Häkämies, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto

Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Järvinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Sysmän kunta

Esko Kairesalo, kunnanjohtaja, Mäntsälän kunta

Pekka Kanervio, kunnanjohtaja, Karstulan kunta

Timo Kenakkala, kaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Jari Kesäniemi, kaupunginjohtaja, Forssan kaupunki

Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja, Sysmän kunta

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki

Petri Koivula, kunnanjohtaja, Padasjoen kunta

Vesa Koivunen, kaupunginjohtaja, Alajärven kaupunki

Anri Kolehmainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Haapaveden kaupunki

Päivi Laajala, kaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kalle Larsson, kunnanjohtaja, Tammelan kunta

Sam Leijonanmieli, kunnanjohtaja, Vimpelin kunta

Laura Leppänen, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto

Lauri Lyly, pormestari, Tampereen kaupunki

Mikko Löfbacka, kaupunginjohtaja, Ulvilan kaupunki

Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoon kaupunki

Kari Nenonen, kaupunkineuvos

Tiina Pelkonen, kunnanjohtaja, Kyyjärven kunta

Jyrki Peltomaa, kaupunginjohtaja, Huittisten kaupunki

Seppo Pirttikoski, kunnanjohtaja, Ilmajoen kunta

Jari Rantapelkonen, kunnanjohtaja, Enontekiön kunta

Aimo Ryynänen, kaupunginhallituksen pj, kunnallisoikeuden prof. emeritus, Orimattilan kaupunki

Antti Räsänen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos, Padasjoen kunta

Mikko Salmela, kunnanjohtaja, Lopen kunta

Jyri Sarkkinen, kunnanjohtaja, Humppilan kunta

Reijo Siltala, kunnanjohtaja, Janakkalan kunta

Marita Toikka, kaupunginjohtaja, Kouvolan kaupunki

Ville Urponen, henkilöstöjohtaja, Oulun kaupunki

Jukka Varonen, kaupunginjohtaja, Valkeakosken kaupunki

Jukka Weisell, talousjohtaja, Oulun kaupunki

Juha Yli-Rajala, konsernijohtaja, Tampereen kaupunki