Kuntien tuottavuudessa paljon parantamisen varaa
Kuntalehdessä (11/2014) käsiteltiin kuntien palvelutoiminnan tuottavuutta.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäki, joka Kuntamarkkinoiden jälkeen Talouselämä-lehdessä vaati koko julkiselle taloudelle ryhtiliikettä. Ylijohtaja Jukka Pekkarinen valmistelee parhaillaan sote-budjettikehysjärjestelmää, jolla pyritään saamaan kustannukset kuriin.
”Tuottavuushypyistä” Suomessa on erinomaisia esimerkkejä. Yksi tunnetuimmista on pankkitoiminnan rutiinitehtävien ulkoistaminen asiakkaiden itsensä hoidettavaksi.
1980-luvulla pankkien seiniin ilmestyivät seteliautomaatit. Ei tarvinnut enää vaivata pankkitoimihenkilöä, vaan seinästä saattoi omalta tililtä nostaa rahaa. Jonottaminen ja ”shekkitilit” jäivät historiaan, ja samalla pankkitoiminnan tuottavuus kasvoi huikeasti. Tähän liittyivät pankkien tuulikaapeissa olleet laskujen maksuautomaatit.
Seuraavaksi laskujen maksaminen siirtyi asiakkaiden kotikoneille. Tämä on mullistanut loputkin pankkirutiinien hoitamisessa, mikä ei ole asiakkaan näkökulmasta vastenmielistä, vaan enemminkin se vapauttaa asiakkaan hoitamaan raha-asiat itselleen sopivimpana hetkenä.
Kun muutokset pankkimaailmassa alkoivat, pankkisektorilla oli työssä yli 50 000 ihmistä. Määrä noin puolittui. Huikea saavutus.
Miten kunnissa saataisiin aikaan yhtä tehokas muutos?
En tarkoita, että esimerkiksi hoitotyö siirrettäisiin asiakkaiden ja potilaiden itsensä tehtäväksi, vaan että on paljon rutiineja ja oheistöitä, jotka voidaan nykyistä nopeammin, halvemmalla ja järkevämmin hoitaa sähköisiä ratkaisuja hyödyntäen.
Kunnissa on sähköisiä palveluja, ja esimerkiksi mobiilisovellukset ovat jo arkipäivää, mutta varsinainen ”tuottavuushyppy” odotuttaa vielä.
Tässä pari esimerkkiä omasta kaupungistani Järvenpäästä. Sähköinen rakennuslupapalvelu mahdollistaa asiakkaalle ajasta ja paikasta riippumattoman hakemusten laatimisen ja viranhaltijalle niiden käsittelemisen.
Nettipohjainen, kaikille osapuolille avoin ja läpinäkyvä palvelu on sujuvoittanut lupaprosessia ja parantanut etätyöskentelyn mahdollisuuksia. Se mahdollistaa rakennusvalvonnan palvelujen järjestämisen tehokkaasti yksittäisen kunnan tai suuremman toiminta-alueen tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Lähitulevaisuudessa sähköinen lupamenettely mahdollistaa joustavien rakennusvalvontaorganisaatioiden syntymisen ja toiminnan yli kuntarajojen.
Mobiilin käyttöönotosta hyvä esimerkki on myös toiminnanohjausjärjestelmä ikääntyneiden palveluissa. Se yhdistää potilastietojärjestelmän ja hoitotyön kokonaisuuden kosketusnäyttöpuhelimeen. Mobiiliin järjestelmään siirtymisen tavoitteena on lisätä asiakkaan luona tehtävän välittömän hoitotyön määrää. Se vähentää välilliseen työhön käytettävää aikaa.
Mobiili on mahdollistanut hoitokäyntien ajantasaisen tiedon välittämisen ja asiakaskäyntien sujuvan suunnittelun. Hoitaja pystyy aloittamaan työpäivän asiakkaan luona, tarkastelemaan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja aiemmin tehtyä hoitotyötä. Hän pystyy myös tarkistamaan sovitut hoitotyöt tai -tehtävät, kirjaamaan ja tilastoimaan hoitokäynnin sekä viestimään oman tiimin ja omaisten kanssa.
Mobiili-toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta toimisto- ja hoitopaikasta toiseen liikkumisaika on vähentynyt merkittävästi. Mobiiliratkaisuun siirtymisen merkittävin vaikutus on ollut työn tuottavuuden ja välittömän asiakastyön määrän kasvu.
Monessa kunnassa kirjastojen palvelut on jo sähköistetty niin, että reilusti yli puolet kirjojen lainauksista ja palautuksista tapahtuu automaattien välityksellä. Pisimmilleen viedyt ratkaisut kirjastoissa merkitsevät sitä, että ne voivat tiettyinä aikoina toimia jopa ilman virkailijoita.
On toivottavaa, että kunnissa tapahtuu digitaalinen murros nopeasti, kun internet on mahdollistanut palvelujen siirtämisen verkkoon. Tietotekniikka mahdollistaa kasvun ja tuottavuuden, se pitää hyödyntää.
Odotettavissa on, että verkkopalveluista on tulossa kuntien ja valtion merkittävä palvelukanava. Kuntalaiset myös edellyttävät sähköisiä asiointipalveluja. Digitaaliset palvelut ovat avain paljon puhuttujen lähipalveluiden turvaamiseen. Tulevaisuudessa verkkoyhteys on suorin yhteys yhä useampiin palveluihin.
Erkki Kukkonen
Kaupunginjohtaja, Järvenpää
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 12/2014
