Mielipide: Lohjan kutsumenettely-kikkailu tuo esiin kuntia koskevan sääntelyn tarkennustarpeen

Lohjan kaupungin uutisoitiin maanantaina 18.10.2022 päättäneen, että avoimeksi tullut kaupunginjohtajan virka täytetään kaupungin sisältä ”kutsumenettelyn” perusteella. Kaupungin mukaan uuden kaupunginjohtajahaun avaaminen ei olisi mielekästä, mikä perustunee siihen, että keväällä valitun kaupunginjohtajan valinta meni jostain syystä auttamattomasti pieleen. Kaupunginjohtajan virkaa ei esitetyn perusteella olisi tarkoitus avata julkiseen hakuun ennen vuonna 2025 järjestettäviä kuntavaaleja. Päätöstä voidaan pitää sinänsä ymmärrettävänä, koska valintaprosessi vie aikaa ja rahaa, minkä lisäksi kaupungin kaavailema henkilö on hoitanut aikaisemmin kaupunginjohtajan tehtäviä.

Oikeudellisesti menettely osoittautuu kuitenkin ongelmalliseksi, koska siinä on tosiasiallisesti kyse avoimeksi tulleen viran täyttämisestä kolmen vuoden määräajaksi ilman julkista hakumenettelyä. Kunnalliset virat täytetään pääsääntöisesti kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003, viranhaltijalaki) 4 §:n 1 momentin nojalla julkisen hakumenettelyn kautta, mistä voidaan poiketa ainoastaan säännöksen 3 momentissa mainituin perustein. Julkisen hakumenettelyn tarkoituksena on saada hakijoiksi mahdollisimman päteviä ja virkatehtävien vaatimukset täyttäviä henkilöitä, minkä ohella sen tarkoituksena on edistää toiminnan avoimuutta ja vastuullisuutta. Julkisen hakumenettelyn merkityksen voidaan nähdä korostuneen kuntien ja kaupungin ylimpien viranhaltijoiden kohdalla.

Julkisesta hakumenettelystä voidaan poiketa viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin nojalla esimerkiksi silloin, kun virkaa ollaan täyttämässä määräajaksi. Määräaikaista virkasuhdetta voidaan käyttää avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen väliaikaisesti, mistä Lohjan kaupunginjohtajan virantäytössä on asiallisesti kyse. Avoimen viran hoitaja voi kuitenkin toimia tehtävässä vain siihen saakka, kunnes virka saadaan täytettyä ja virkaan valittu viranhaltija ryhtyy hoitamaan virkaan kuuluvia tehtäviä.

Avoimen viran täyttäminen sen sijaan kolmen vuoden määräajaksi ilman julkisen hakumenettelyn käynnistämistä on asiassa sovellettavaksi tulevan lainsäädännön kiertämistä. Kunnan asiassa toimivaltainen viranomainen loukkaa tällöin toiminnallaan ainakin hallintolain (434/2003) 6 §:n tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Menettely asettuu myös ristiriitaan suhteellisuusperiaatteen kanssa, koska julkisesta hakumenettelystä poikkeamisen pieleen menneen rekrytoinnin seurauksena ei voida katsoa olevan oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Julkisen hakumenettelyn poikkeamiselle ei siis Lohjan tilanteessa ole laillista perustetta.

Nähdäkseni Lohjan kikkailu tuo esiin kuitenkin myös aiheeseen liittyvän sääntelyn tarkentamistarpeen. Voidaan nimittäin kysyä, miten kunnanjohtajan virkaan ottaminen määräajaksi tulisi voimassa olevan oikeuden mukaan perustella, kun tehtävä tulee julkisen hakumenettelyn kautta haettavaksi? Kuntalain 41 §:stä kun ei ole suoraan osoitettavissa perustetta sille, milloin kunnan- tai kaupunginjohtaja voidaan valita tehtävään määräajaksi.

Hallituksen esityksen (192/1994 vp, s. 31) mukaan määräajan pituudesta ei ole ollut tarpeen säätää laissa, ja hallituksen esityksen (196/2002 vp, s. 26) mukaan kunnanjohtajan tehtävän luonne on sellaisenaan määräaikaisuuden peruste. Oikeuskirjallisuudessa on puolestaan katsottu, että kunnanjohtajan toistaiseksi tai määräajaksi valitseminen riippuu kunnan omista tarpeista.

Samanaikaisesti kuntalain 41 § velvoittaa siihen, että jokaisessa kunnassa on kunnanjohtaja, ja kuntalain 38 §:n 3 momentissa säädetään vielä erikseen kunnanjohtajalle kuuluvista ydintehtävistä. Nähdäkseni sääntely viittaa tältä osin vahvasti siihen suuntaan, että kunnanjohtajan tehtävä pääasiallisesti täyttää pysyväluonteisen viran tunnusmerkit. Esitetyn perusteella olisi perusteltua tarkentaa, mitkä itse asiassa ovat kunnanjohtajan määräajaksi virkasuhteeseen ottamisen voimassa olevan lainsäädännön edellytykset.

Saanareetta Virikko

Kirjoittaja on kuntaoikeuden väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa