Oletko koskaan pohtinut, miten kulutat kulttuuria ja mitä siitä ihan konkreettisesti saat? Minulle kulttuuri ja taide – erityisesti musiikki ja kirjallisuus – merkitsevät rauhoittumista ja uuden oppimista.

Musiikin avulla rauhoitan ja lohdutan itseäni, kun olen peloissani tai surullinen. Kirjojen maailmassa taas rentoudun, viihdyn ja opin lisää esimerkiksi historiasta ja erilaisista kulttuureista. Konserteissa lumoudun elävän taiteen tunnelmasta sekä muusikoiden taituruudesta. Mistä muualta voisinkaan saada niin merkityksellisiä, sivistäviä ja voimauttavia kokemuksia kuin taiteesta ja kulttuurista?

Perehtyminen taiteen ja kulttuurin tutkittuihin vaikutuksiin osoittaa, etten ole kokemuksineni yksin, vaan suurin osa kokemistani taiteen hyvinvointivaikutuksista on tieteellisesti tutkittuja ja todennettuja faktoja. Taide ja taidetoiminta edistävät tutkitusti mm. oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja resilienssiä eli psyykkistä palautumiskykyä. Terveydenhuollossa taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu esimerkiksi vähentävän kipu- ja unilääkkeiden tarvetta sekä potilaiden kokemaa stressiä toimenpiteiden aikana.

Tutkimuksissa on todettu, että taidetoiminta voi myös:

  • parantaa mielialaa ja vähentää negatiivisia tunteita,
  • lisätä kärsivällisyyttä ja keskittymistä,
  • laajentaa ymmärrystä ja avartaa näkökulmia sekä
  • edistää sopeutumis- ja sietokykyä.

Norjassa toteutetun laajan kyselytutkimuksen mukaan osallistuminen kulttuuritoimintaan on yhteydessä vähäiseen ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Euroopassa yksi neljästä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta. Mielenterveysongelmat muodostavat yhä suuremman osan kehittyneiden maiden sairaustaakasta, ja ovat keskeisiä työ- ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että taide ja taiteellinen toiminta voivat vaikuttaa positiivisesti sekä mielen hyvinvointiin että mielen sairauksista toipumiseen. Vahva suhde taiteeseen ja kulttuuriin voi siis toimia mielenterveyttä suojaavana tekijänä.

Nämä ovat syitä, joiden takia meidän kannattaisi myös aluevaaleissa välittää sellaisista asioista kuin nuorten taidekasvatus ja kulttuurihyvinvointi. Toisin sanoen meidän kannattaisi panostaa niihin rahaa. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kulttuurialan tuotos on kymmenen kertaa suurempi kuin mitä valtio ja kunnat kulttuuriin investoivat. Sen sijaan syrjäytyneet nuoret tulevat yhteiskunnalle melko kalliiksi. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa, ja ME-säätiön mukaan Suomessa oli vuonna 2020 yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta.

Työskentelen yhdessä Suomen suurimmassa nuorten kulttuurikasvatusohjelmassa, Taidetestaajissa. Taidetestaajat on Suomen kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma, joka vie joka vuosi Suomen kaikki kahdeksasluokkalaiset – noin 60 000 nuorta ja heidän noin 5 000 opettajaansa – vierailulle yhteen tai kahteen korkealaatuiseen taidekohteeseen ympäri Suomen. Toiminnan tavoitteena on purkaa myytti taiteesta vaikeana lajina sekä tarjota nuorille ikimuistoisia taidekokemuksia ja tilaisuuksia harjoitella tärkeitä vuorovaikutustaitoja, kuten empatiaa, näkökulmaottokykyä ja itseilmaisua.

Monelle nuorelle Taidetestaajat-vierailu on heidän elämänsä ensimmäinen kerta teatterissa tai sinfoniaorkesterin konsertissa. Taidevierailujen kautta nuoret näkevät ja kokevat aiempaa laajemmin, millaisia taiteenaloja ylipäätään on olemassa ja mitä taidekohteita Suomessa on kansallisena tai alueellisena kulttuuriperintönä. Samalla nuorten itsetuntemus kehittyy: voi huomata uusia asioita esimerkiksi omista kiinnostuksen kohteista. Hyvällä tuurilla taidevierailulla syntyy elinikäinen kipinä kulttuurin harrastamiseen.

En voisi kuvitella merkityksellisempää työtä ja työpaikkaa. Rakastan työtäni, sillä uskon vahvasti sivistykseen ja tasa-arvoon. Olen erittäin vahvasti myös sitä mieltä, että kaikkien lasten ja nuorten tulisi saada yhteiskunnalta mahdollisimman paljon ja tasa-arvoisesti eväitä ja tukea ihmisenä kasvamiseen ja kehittymiseen sekä elämässä pärjäämiseen. Yhtenä keskeisimpänä osana sivistystä ja elämässä pärjäämistä pidän nimenomaan hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Oletko sinä selvittänyt, miten aluevaaliehdokkaasi suhtautuu taiteen ja kulttuurin tukemiseen?

Uusien hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluvat myös lasten, nuorten ja perheiden palvelut, mielenterveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Käytä ääntäsi ja muistuta ehdokastasi, että nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on aika paljon halvempaa kuin niiden aiheuttamien ongelmien korjaaminen.

Heidi Rantanen

Kirjoittaja on viestinnän suunnittelija Suomen lastenkulttuurikeskusten liitossa.

heidi.rantanen(AT)taidetestaajat.fi

Lähteet:

Kulttuurialan kehitys 2010–2019 ja kulttuurialan vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen, Taloustutkimus.

Nuorten taidevierailukokemukset ja kulttuurinen osallisuus Taidetestaajat-hankkeessa, Sofia Laine & Maaria Hartman (2020).

Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksiin sekä Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen -tietokortit, Sitra. Tietokortit on toteutettu osana Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta esittävien taiteiden ja museoiden VOS-järjestelmän lakiuudistustyön rinnalla 2017–2018.