Mielipide: Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto tulkitsevat aluehallituksen vaalikelpoisuutta liian tiukasti

Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ovat tulkinneet, että hyvinvointialueiden palveluksessa olevat henkilöt ovat vaalikelvottomia aluehallitukseen, jos hyvinvointialueen organisaatiossa ei ole lautakuntia, joiden alaisuudessa henkilöstö on.

Mielestäni tulkinta on liian yksioikoinen eikä ota huomioon lainsäätäjän tarkoitusta asiassa.

Hyvinvointialuelain luvussa 7 on säädetty hyvinvointialueen luottamushenkilöistä. Vaalikelpoisuudesta aluehallitukseen todetaan, että välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Lisäksi todetaan, että henkilöstön edunvalvonnasta huolehtivan yhteisön edustaja ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen ja että enemmistön aluehallituksen jäsenistä on oltava muita kuin hyvinvointialueen palveluksessa olevia henkilöitä.

Vaalikelpoisuudesta lautakuntaan todetaan, että asianomaisen lautakunnan alainen hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen lautakuntaan.

Näitä säännöksiä tulisi tulkita kokonaisuutena eikä ottaa tulkinnan pohjaksi vain yhtä kohtaa. Kiinnitän huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Lain sanamuoto on aluehallituksen kohdalla erilainen kuin lautakunnan kohdalla. Lautakunnan kohdalla todetaan lautakunnan alaisen henkilöstön olevan vaalikelvoton, kun taas aluehallituksen kohdalla puhutaan välittömästi aluehallituksen alaisena toimivasta henkilöstöstä. Miksi aluehallituksen kohdalla mainitaan sana ”välittömästi”?

Kuntalaki antaa tähän vastauksen. Hyvinvointialuelain säännöstö vaalikelpoisuudesta on sisällöltään samanlainen kuin kuntalain vastaava säännöstö. Hyvinvointialuelain perusteluissa eikä valiokunnan mietinnöissä perustella tätä kohtaa tarkemmin. Siksi on perusteltua hakea perustaa kuntalain tulkinnoista.

Kuntalain kommentaarissa (Harjula & Prättälä, Kuntalaki -taustat ja tulkinnat, 2015, s. 504) on tähän ratkaiseva tulkinta. Tulkinnan on tehnyt eduskunnan hallintovaliokunta kuntalakia säätäessään (haVM 55/2014). Siinä todetaan: ”Lain sanamuodon muutoksesta huolimatta hallintovaliokunta katsoi, että käytännössä säännöksessä tarkoitettuja henkilöitä ovat sellaiset, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat tyypillisesti kunnan keskushallinnolle kuuluvat tehtävät. Tällaiset henkilöt ovat toistuvasti ja läheisesti tekemisissä kunnanhallituksen yleishallinnon ja nykyisin myös konsernijohtamiseen liittyvän valmistelun ja päätöksenteon kanssa. Kyseessä ovat pääsääntöisesti sellaiset tehtävä, joiden vaikutusalue ulottuu koko kunnan organisaatioon eikä tehtävä rajaudu yksinomaan jollekin toimialalla tai tehtäväalueelle”.

Hyvinvointialueen organisaatiomallista riippumatta välittömästi aluehallituksen alaisena ei siten ole koko henkilöstö, vaan hallintovaliokunnan mainitsema yleishallinnon ja konsernijohtamisen valmisteluun liittyvä henkilöstö.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että laissa on erikseen määritelty henkilöstöön kuuluvien aluehallitusten jäsenten enimmäismäärästä ja henkilöstöjärjestöjen edustajien roolista. Nämä säännökset olisivat tarpeettomia, jos olisi tarkoitettu, että koko henkilöstö on vaalikelvoton aluehallitukseen.

Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton tulkinta aiheuttaa kentällä hämmennystä. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja hallintovaliokunnan olisi syytä antaa asiasta selvä lausuma, mitä lainsäätäjä on asiassa tarkoittanut.

Jouko Luukkonen

Konsernipalvelujen johtaja, hallintotieteiden tohtori

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue