Vuoden 2019 aikana nähtiin sellainen ihme, että kuntaryhmälle tilitettäviä varainhoitovuoden ennakonpidätysvaroja ”kevennettiin” odotuksista 500 miljoonalla eurolla. Arvio on Kuntaliiton 2.12.2019 julkistamasta veroennusteesta. Koko maan tasolla vaje on yli 800 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon muutkin veronsaajat. Euromäärää kutsutaan verotulovajeeksi.

Alkuvuodesta syypääksi epäiltiin tulorekisteriuudistusta, mutta elokuussa tihkui uusi epäilys – nyt epäiltiin verokorttiuudistusta. Vuoden 2019 alusta oli siirrytty vuositulorajaverokorttiin.

Tästä uudistuksesta ei pyydetty veronsaajien lausuntoa vaan seuraavilta tahoilta: Verohallinto, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Keskuskauppakamari, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Veronmaksajain Keskus-liitto ry.

Asetusmuutoksen perustelujen kohdassa 4 on erittäin hyvin analysoitu verottajan ja verovelvollisen välistä suhdetta. Lisäksi on arvioitu vaikutuksia verohallinnon sisällä tehtävään työhön. Sen sijaan muista vaikutuksista on todettu ” Ehdotetulla asetusmuutoksella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia”.

On jälkiviisautta arvioida, olisiko laajempi lausuntokierros ehdotetusta uudistuksesta antanut määrällisesti oikeaan osuvia arvioita vaikutuksista veronsaajien tuloihin – tuo 500 miljoonaa euroa on joka tapauksessa pois kuntien tuloksista vuonna 2019. Kuntaliitto on arvioinut omissa ennusteissaan, että tuo vaje ei tulevina vuosina kuroudu umpeen. Mikäli näin käy, on kuntien kassavirrassa ja tuloksissa pysyvä vaje.

Istuvan hallituksen hallitusohjelmassa yleensä sovitaan verotuksen keventämisestä, niin nytkin. Siitä lainaus ”Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia.”

Lyhyesti: 200 miljoonan euron tuloverotuksen kevennys on hallitusohjelma-asia. Tilitysten kevennyksestä 500 miljoonalla eurolla ei ole sovittu missään.

Totta kai ne rahat ovat jossakin. Ne ovat verovelvollisilla. Tai – ne voivat tai ainakin ovat voineet olla myös verottajan pankkitilillä siltä osin kuin rahat on maksettu, mutta yhteydet tulorekisteriin eivät ole olleet kunnossa. Näiltä osin pulmat lienevät jo vähäiset.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio totesi Lännen Medialle antamassaan, työmarkkinakierroksen käynnistymiseen liittyvässä kommentissa (julkaistu esim. Kainuun Sanomissa 13.1.2020), että ”Nyrkkisääntö on, että yksi prosenttiyksikkö merkitsee semmoista paria sataa miljoonaa”. Siten 500 miljoonaa euroa vastaisi noin 2,5 % palkankorotuksen rahoitustarvetta.

Mediaa seuraamalla syntyy väistämättä käsitys, että kansantalouden kohtuullisesta tilasta huolimatta kuntatalous kokonaisuutena elää vaikeita aikoja. Monet kunnat ja kuntayhtymät käyvät yt-neuvotteluja ja jotkut ovat jo irtisanoneetkin väkeä. Ei varmastikaan kevein perustein. Ikävää on se, että verotulovaje aiheuttaa kuntien rahoitustilanteeseen muutoksen juuri nyt, kun isoja paineita on kasautunut ja kasautuu edelleen. Väistämätön seuraus on myös se, että kuva kuntatalouden ja yksittäisen kunnan taloustilanteesta on epäselvä.

Minusta tälle tilanteelle ”tarttis tehrä jotakin”. En kuitenkaan ole havainnut asian suhteen minkäänlaista aktiivisuutta.

Annetaanko nykytilanteelle ”hiljainen siunaus”? Mistä tämä ”radiohiljaisuus” kertoo? Kun 2019 kertymävaje vähitellen paljastui (syystä riippumatta), niin hallitus riensi apuun siirtämällä 237 miljoonan euron kertaluonteisen valtionrahoituksen vuodelta 2020 vuodelle 2019. Kiitos siitä, mutta tässä on isommasta asiasta kysymys – kunnille kuuluvien varojen kertymiseen on ilman hallittua tahtotilaa tehty valtava lovi.

Mutta jos on olemassa joku suunnitelma, mihin tämä uudistus kuuluu, niin nyt se on kerrottava ja sen vaikutukset nostettava julkiseen keskusteluun.

Muussa tapauksessa pitäisi löytyä nopeasti tahtotila siitä, että tämän uudistuksen haittavaikutukset pyritään eliminoimaan ensi vuoden alusta tulevalla ennakonpidätysjärjestelmällä, joka joko muistuttaa edellistä tai sitten tuo asiaan uusia ulottuvuuksia. Nykytila on kestämätön.

Juha Heinonen, kaupunginkamreeri, Naantalin kaupunki

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.