Peruskoulun kahden aloituserän malli säästäisi päivähoitokustannuksia
Esiopetus on muuttunut vuoden 2015 alusta alkaen kaikille lapsille pakolliseksi. Esiopetus alkaa nyt elokuussa kaikille vuonna 2009 syntyneille. Uudet ”eskarit” ovat tällöin iältään 5 v 7 kk–6 v 7 kk ja keskimäärin 6 v 2 kk. Valtaosa lapsista kuuluu kunnallisen päivähoidon piiriin joten he ovat käyttäneet tätä palvelua leikki-iässä (3-vuotiaasta alkaen) keskimäärin 3 v 2 kk.
Peruskoulussa koko vuosiluokka aloittaa yhdessä erässä elokuussa. Koulutoimen ammattilaisten piirissä tiedetään yleisesti, että ensimmäiselle luokalle tulevissa on merkittäviä sukupuoleen ja syntymäkuukauteen liittyviä kypsyyseroja. Ääripäissä ovat alkuvuonna syntyneet tytöt ja loppuvuonna syntyneet pojat. Tavallinen koululuokka on pelkästään näistä syistä varsin heterogeeninen. Olisiko mahdollista tasata näitä eroja ja saavuttaa siten paremmat edellytykset varhaiskasvatuksen ja koulutuksen onnistumiselle?
Kahden aloituserän mallissa esiopetus alkaisi tammikuussa vuoden alkupuoliskolla (tammi-kesäkuu) syntyneille ja entiseen tapaan elokuussa vuoden jälkipuoliskolla (heinä-joulukuu) syntyneille. Näin tammikuussa aloittavat olisivat iältään 5 v 6 kk – 5 v 11 kk ja keskimäärin 5v 8 kk. Elokuussa aloittavat olisivat iältään 5 v 7 kk – 6 v 0 kk ja keskimäärin 5 v 10 kk.
Koko vuosiluokka olisi aloitusiässään keskimäärin 5 v 9 kk ja siis keskimäärin 3 kk nuorempia kuin nykymallissa.
Edut
Esiopetuksen ja alaluokkien opetusryhmät kypsyydeltään homogeenisemmat.
Yksilöllinen joustavuus. Yksilöllisin perustein aloitus puoli vuotta kalenteri-iän mukaista varhemmin/myöhemmin. Siirtyminen tasolta eteenpäin/taaksepäin puolen vuoden portaissa koko koulu-uran ajan.
Päivähoitouran lyhentyminen 3 kuukautta. Yhteiskunnallinen säästö leikki-iän (3 v–6 v) lyhentyneen päivähoitouran kustannuksista kahdeksan prosenttia (8 %). Säästö saavutettaisiin täytenä heti ensimmäisestä muutosvuodesta alkaen.
Koulu-uran päättyminen 3 kk nykyistä nuorempana. Nuorison koulutuksellisen tyhjäkäynnin väheneminen. Lukion jälkeen esim. asevelvollisuuden synkronointi ja siirtyminen korkeakoulutukseen joustavampaa. Yleinen lukion jälkeinen välivuosi voisi kutistua puoleen vuoteen; taikka korkeakouluopintoihin voisi siirtyä portaattomasti heti lukion päätösvaiheesta.
Ongelmat
Soveltuu vain kaksisarjaisiin ja sitä suurempiin kouluihin. Yksisarjaisissa kouluissa jatkettaisiin entiseen tapaan.
Lukujärjestysten laatiminen saattaisi olla vaativampaa erilaisten yhtä luokkaa laajempien opetusryhmien kokoamisessa, toisaalta tulisi uusia kombinaatiomahdollisuuksia eri vuosiluokkien kesken.
Muutoksen vienti esiopetuksen ja peruskoulun läpi kestää kymmenen vuotta. Samalla se kuitenkin antaa valmistautumisaikaa toiseen asteen oppilaitoksille ja korkeakouluille ottaa sinnekin ulottuva muutosaalto vastaan.
Jouni Kaleva, ylilääkäri
