Sote-keisarin uudet vaatteet ja perustuslaki
Sipilän hallitus teki näyttävästi ratkaisun itsehallinto- ja sote-alueista tavoitteena saattaa uusi uljas maailma voimaan 2019 alusta.
Kaikkien valmistelupaperivuorien keskellä sitä jää miettimään, miten perustuslaki on tällä kertaa otettu huomioon valmistelussa. Prosessissa on se ongelma, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa kantaa vain valmiisiin lakiehdotuksiin.
Perustuslain 121 § sanoo: ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.”
Tuon mukaan kunnalla on itsehallinto. Sen lisäksi kunnille voidaan antaa tehtäviä säätämällä siitä laki. No, lain voi peruuttaa. Tämä on selvää – silloin lakisääteinen tehtävä lakkaa olemasta kunnan asia. Mutta itsehallinto ei sillä häviä, ei myöskään verotusoikeus. Eli vaikka kaikki lakisääteiset tehtävät lopetettaisiin, niin kunnalla on itsehallinnon perusteella oikeus ottaa itselleen tehtäviä ja hankkia rahoitusta verotusoikeudella. Mikäli halutaan estää, että kunnat eivät enää järjestää sosiaali- ja terveystoimen palveluja, vaatii se perustuslain muuttamisen.
Toinen kiinnostava kohta on omaisuuden suoja, josta perustuslain 15 § sanoo: ”Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.”
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (309/1993) on kohta 3.3, jossa esitellään Perusoikeuksien suojaama henkilöpiiri. Tässä kappaleessa todetaan mm., että ”Ehdotetuissa perusoikeussäännöksissä ”jokaisella” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, siis ihmisyksilöä. Perusoikeussäännökset ulottuvat oikeushenkilöihin välillisesti, sillä oikeushenkilön asemaan puuttuminen saattaa merkitä kajoamista oikeushenkilön taustalla olevan yksilön oikeuksiin. Tältä osin on nykyisen perusoikeussäännöstömme tulkintakäytäntö vakiintunut. —— Sitä vastoin valtio, kunnat sekä julkisoikeudelliset yhteisöt ja laitokset jäävät vakiintuneen lainsäädäntökäytännön mukaisesti perusoikeussuojan ulkopuolelle. Toisaalta kuntien itsehallinto on turvattu erikseen hallitusmuodossa.”
Eli hallituksen mukaan mm. ”kunnat jäävät perusoikeuksien piirin ulkopuolelle, mutta toisaalta kuntien itsehallinto on turvattu erikseen hallitusmuodossa”. Luen tämän niin, että kuntien hankkima omaisuus on turvattu tavalla, joka voidaan rinnastaa perustuslain omaisuuden suoja -pykälään.
Oikeusministeriön ylläpitämässä Finlex-palvelussa on Lainkirjoittajan opas. Sen kohta 9.3 käsittelee kuntien itsehallintoa. Oppaassa todetaan, että ”Tavallisella lailla ei voida puuttua itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin tavalla, joka asiallisesti ottaen tekisi itsehallinnon merkityksettömäksi”.
Edellä olevan valossa en pysty näkemään, miten hallituksen sote-uudistus voitaisiin tehdä muutoin kuin muuttamalla perustuslakia. Vai onko edellä esitetyt näkemykset jossain kumottu?
Juha Heinonen
kaupunginkamreerina Naantalissa vuodesta 1979
