Suomi voisi ottaa oppia Tanskan sote-mallin onnistumisista
Eduskuntapuolueiden johtajat ovat päättäneet jakaa Suomen
viiteen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaan sote-alueeseen.
Keskustelussa on viitattu Tanskan malliin – siellähän on viisi
terveyspalveluista vastaavaa aluetta. Tanskan malli ei kuitenkaan istu Suomeen
kaavailtuun integroituun perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja
erikoissairaanhoidon sote-malliin. Onnistumisista ja virheistä voidaan silti
ottaa oppia.
Tanskan kunta- ja aluehallinto uudistettiin vuonna 2007.
Kuntien määrä vähennettiin 271:stä 98:aan. 14 läänin tilalle tuli viisi
aluetta, joiden vastuulle annettiin koko terveydenhuolto lääkäripalveluista
erikoissairaanhoitoon. Myös laitoshoito on alueiden vastuulla, mutta muutoin
vanhustenhuolto ja sosiaalipalvelut kuuluvat yhä kunnille. Myös hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen liittyvä kansanterveystyö on kuntien vastuulla.
Terveyspalvelut kustannetaan Tanskassa valtion ja kuntien
verovaroista. Kunnat maksavat alueille asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien
palvelujen perusteella, joten ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen on
kunnille kannustavaa.
Kuntiin on perustettu terveysasemia, joilla tarjotaan
terveysneuvontaa erityisesti kroonisesti sairaille. Hoitoa tarvitseva
tanskalainen hakeutuu perhelääkärille, joka on yksityinen ammatinharjoittaja ja
toimii portinvartijana erikoislääkärille. Perhelääkärit samoin kuin
sairaalahoito ovat maksuttomia.
Tanska panostaa terveydenhoitoon yli 11 prosenttia
kansantuotteesta, Suomi 9 prosenttia.
Vanhustenhuolto toimii kunnan organisaatiossa. Vanhuksia
varten kunnilla on omat sairaanhoitajat ja avustavat työntekijät. Vanhukset säilyttävät
perhelääkärinsä muuttaessaan palveluasuntoihin, joten yhteistyö kunnan
kotihoidon ja perhelääkäreiden kesken on tärkeää.
Toiminta ja fysioterapeutteja on selvästi enemmän kuin
Suomessa. Sairaanhoitajat tekevät vanhusten luo ehkäiseviä kotikäyntejä, ja
sairaala järjestää sairaalasta kotiutuvalle vanhukselle kotiutustiimin.
Tärkeä kokemus Tanskasta on sairaalan ja kunnan yhteistyö
kuntoutuksessa sekä kunnan ja perhelääkäreiden yhteistyö. Keskeistä on saada
hoitoon ja hoivaan asiakkaalle yksinkertainen polku, joka ei katkea, vaikka
vastuutaho vaihtuu. Päällekkäisyyksien karsiminen tehostaa toimintaa ja vähentää
kustannuksia. Lähipalvelu, henkilökohtainen kontakti ja paikallinen joustavuus
ovat ydinasioita.
Kuntauudistuksen arvioinnin perusteella Tanskassa kehitetään
kuntien ja alueiden työnjakoa ja yhteistyötä. Sopimuksiin otetaan uusia
yhteistyön alueita: krooniset sairaudet, potilaskeskeinen ennaltaehkäisy ja
terveydenhuollon tietotekniikka. Terveydenhuollon korvausjärjestelmää
ehdotetaan muutettavaksi siten, että korvauksen perusteena olisi potilaan
kokonaishoito eikä yksittäinen käynti terveydenhuollossa.
Talouskriisin puristuksissa Tanskassa on päätetty keskittää
sairaalahoitoa: nykyisten 35 sairaalan toiminta supistetaan 20 sairaalaan
seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Hannele Häkkinen
erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien
mielipidepalstalla 12.5.2014.
