Vammaislakien uudistaminen ei vaaranna iäkkäiden vammaisten henkilöiden palveluja
Haluamme kiinnittää huomiota uutisointiin (Kuntalehti.fi 4.4.) valmisteilla olevasta vammaislainsäädännön uudistamisesta. Artikkeli vaatii monelta osin täsmentämistä ja korjaamista.
Juttuun on haastateltu Tampereen yliopiston gerontologian professoria Marja Jylhää, joka näkee ehdotuksen vammaispalveluiden ikärajan asettamisesta 75 vuoteen huikeana esimerkkinä suoranaisesta ikäsyrjinnästä. Hän ei myöskään pidä uskottavana, että palvelut voitaisiin turvata muiden lakien perusteella.
Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015. Sosiaalihuollon yleislakina sen tarkoituksena on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin ja vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Iäkkäiltä asiakkailta ei olla viemässä yhteiskunnan jäsenyyttä, osallistumista ja vakavasti ottamista Jylhän pelkojen mukaisesti vaan heidän palvelutarpeensa turvataan yhdenvertaisesti sosiaalihuoltolailla samoin kuten muunkin väestön.
Uudistuksella toteutetaan Jylhän perään kuuluttamaa ikäintegraatiota, jossa eri asiakasryhmiä ei erotella iän tai muiden ominaisuuksien suhteen vaan kaikki sosiaalipalvelujen tarpeessa olevat saavat palvelunsa samojen periaatteiden mukaisesti. Vammaispalvelulaki on erityislaki, jota sovelletaan, mikäli vammainen henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluja muun lain nojalla. Jo tällä hetkellä osa vammaisista henkilöistä voi saada riittävät palvelut sosiaalihuoltolain nojalla.
Vahvana periaatteena lainsäädännössä on palvelutarpeiden yksilöllinen arviointi. Vammaispalvelulain voimaantulon jälkeen säädetty laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) sekä uusi sosiaalihuoltolaki ovat vahvistaneet olennaisesti iäkkäiden henkilöiden asemaa ja oikeuksia saada tarpeenmukaisia sosiaalipalveluja, jotka perustuvat heidän tuen ja palvelujen tarpeensa monipuoliseen selvittämiseen. Iäkkäillä asiakkailla on siten oikeus saada palvelut yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti, olivat ne sitten kotiin tuotavia palveluja tai ympärivuorokautista asumispalvelua. On huomattava, etteivät kaikki toimintarajoitteiset iäkkäät henkilöt ole nykyiselläänkään vammaispalvelujen piirissä.
Vammaislainsäädännön valmistelun seuraava vaihe on vasta käynnistymässä ja valmistelua jatketaan eri toimijatahoja monipuolisesti ja aktiivisesti osallistaen ja kuullen. Uudistuksen vaikutusten arviointia jatketaan valmistelun edetessä. Iäkkäitä vammaisia henkilöitä ei jätetä sosiaalipalvelujen ulkopuolelle jatkossakaan.
Hallitusohjelman mukaisessa iäkkäiden ja omaishoitajien kärkihankkeessa kotihoidon sisältöä kehitetään ottamalla käyttöön erilaisten asiakasryhmien, kuten esimerkiksi vammaisten, selviytymistä tukevia toimintamalleja.
Päivi Voutilainen, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö
Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Satu Karppanen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Annika Parsons, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö
