Näkökulma: Palvelukseen halutaan Yli-ihminen
Kun jäsen johtoryhmässä vaihtuu, sijaisena pienessä kunnassa toimii useimmiten kunnanjohtaja, kirjoittaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Kuva: Laura Oja
Kunnanjohtajien vaihtuvuutta ei selitä yksin eläköityminen.
Noin viidenneksessä vaihdoksessa on kyse eläköitymisestä. 42 prosentissa tapauksista on haluttu lähteä uusiin haasteisiin.
Sitä mihin on lähdetty, ei ole tarkemmin tutkittu.
Vaihtuvuus on suurinta pienissä kunnissa. Pieniin kuntiin tullaan usein harjoittelemaan tavoitteena kasvaa isompaan kuntaan ja vaativampaan tehtävään.
Tosiasiassa työ pienessä kunnassa ei ole yhtään sen helpompaa tai kevyempää kuin isossa kaupungissa. Lähinnä se on erilaista.
Toimin 2000-luvun alussa vajaan 9 000 asukkaan Karkkilan kaupunginjohtajana. Neljän vuoden aikana ehdin hoitamaan paitsi kaupunginjohtajan niin vuorotellen omantoimen ohella myös hallintojohtajan, talousjohtajan, elinkeinojohtajan, sivistysjohtajan ja teknisen johtajan työtä.
Kun jäsen johtoryhmässä vaihtuu, sijaisena pienessä kunnassa toimii useimmiten kunnanjohtaja. Vaihtoehtoja ei juuri ole.
Pienessä kunnassa työskentely opettaa enemmän kuin mikään korkeakoulu. Itse opin muun muassa hankkimaan varavoimageneraattorin terveyskeskukseen.
Suurissa kaupungeissa haasteet ja hankkeet ovat suuria. Siinä missä pienissä kunnissa kuntajohtajan työ on välillä kovin operatiivista, on isoissa kaupungeissa kyettävä nousemaan selkeästi korkeammalle ja strategiselle tasolle.
Pelikumppaneina toimivat yliopistot, valtion virastot ja suuret pörssiyritykset. Peliä pelataan kansainvälisessä liigassa ja panokset ovat suuria.
Aina välillä kunnanjohtajia rekrytoidaan yksityiseltä sektorilta. Vaikka yritysjohtajia pidetään joskus lähes messiaina, liike-elämässä opitut menestysreseptit harvoin toimivat sellaisenaan kuntaorganisaatiossa.
Yrityksissä sen sijaan hyvin harvoin arvostetaan julkisella sektorilla kertynyttä johtamiskokemusta.
Väitän kuitenkin, että ainakin yhteistyötaidoissa ja verkostojohtamisessa kuntajohtajana kertyvä kokemus on aivan ylivertaista.
Päätöksenteko on monimutkaista, organisaatiot suuria, kuntalaisten, yritysten ja yhteistyökumppaneiden odotukset vaikeasti hallittavia. Ja kaikki työ on julkista.
Yksi taho on erottautunut toisista rekrytoidessaan johtajia kunnista. Nimittäin Kesko palkkasi muutama vuosi sitten useammankin kuntajohtajan aluejohtajikseen. Kovaa valuuttaa olivat opit maankäyttöpolitiikasta.
Näistä kuntataustaisista johtajista ainakin osa on sittemmin palannut takaisin kuntiin.
Neljännes kuntajohtajista on eronnut tai erotettu epäluottamuksen vuoksi. Toki sekä työpaikan vaihtamisessa että eläköitymisessä taustalla voivat olla monenlaiset tekijät. Tiet eroavat ennen kuin asiat ehtivät kriisiytyä.
Rekrytointi ei aina onnistu. Aivan niin kuin missä tahansa suhteessa, odotukset eivät aina kohtaa tai ihmiset alkavat kasvaa eri suuntiin.
Kuntavaalit ovat myös aina sekä uhka että mahdollisuus. Kunnanjohtajille laaditaan nykyään käytännössä aina johtajasopimus, joka mahdollistaa virkasuhteen päättämisen yhteisesti sopimalla.
Kaikki epäluottamustapaukset ovat erilaisia. Kaikki epäonnistumiset eivät aina johdu kunnanjohtajasta. Myös päättäjien on syytä säännöllisesti syytä asettua peilin eteen.
Kunnan talouden tervehdyttäminen ja vaikkapa palveluverkkopäätökset kiihdyttävät tunteita ja koventavat otteita. Valitettavasti välillä päädytään ampumaan viestintuoja eli kunnanjohtaja.
Kunnanjohtajatkaan eivät toki aina ole täysin syyttömiä epäluottamuksen syntymiseen. Ihmisiä ajautuu tämän tästä vääriin hommiin väärälle alalle.
Näkyvät tehtävän vallan kahvassa houkuttelevat piiriinsä myös epätoivottavia piirteitä omaavia johtajia. Tällaiset johtajat paitsi piinaavat päätöksenteossa niin sairastuttavat koko organisaation.
Epäasialliseen käytökseen on aina puututtava pikaisesti. Valitettavan usein ylireagoimisen sijaan ongelmat saavat jatkua liian pitkään.
Kunnan ja kaupunginjohtajan työ on vaativaa ja resurssien pienentyessä muuttuu koko ajan vaativammaksi.
Odotukset kuntajohtajaa kohtaa tuntuvat joskus edellyttävän yli-ihmistä; kuntajohtajalta odotetaan kunnianhimoisia tuloksia, mallikasta henkilöjohtamista, ylivertaisia yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja sekä parkkiintunutta selkänahkaa, joka kestää yli kävelemisen kaikista suunnista.
Ja silti – kunnanjohtajakin on vain ihminen. Sellainen, jolle on hyvä välillä sanoa kiitos ja anteeksi ja taputtaa vaikka vähän selkään. Ja sellainen, joka välillä epäonnistuu ja tekee virheitä.
Ihan niin kuin kuka tahansa meistä – sinä ja minä.
Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja
Lue myös:
