Näkökulma: Vähävaraiset syöpään sairastuneet jättävät säästösyistä jopa käymättä hoidoissa
kaupunginjohtaja emeritus (Ulvila) ja Suomen syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja. Kuva: Via Rams'ten
Moni välttelee taloudellisten syiden vuoksi lääkäriin menemistä mahdollisten syöpäoireittensa kanssa.
Taloudelliset haasteet koskettavat syöpäpotilaan itsensä lisäksi usein myös syöpään sairastuneiden alaikäisten huoltajia, jotka joutuvat esimerkiksi jäämään pois ansiotyöstä. Syöpä koskettaa aina koko perhettä ja muuta lähipiiriä.
Syöpään sairastuneille ja heidän perheilleen kuuluvien etuuksien hakeminen koetaan jo muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa usein hankalaksi, jopa ylivoimaiseksi. Etuuksien hakemiseen tarvitaan ammattilaisen tukea. Ongelmana on kuitenkin terveyssosiaalityön vaihteleva saatavuus ja käytännöt eri puolella maata.
Terveyssosiaalityöhön tehdyt muutokset näkyvät myös syöpäjärjestöjen myöntämissä taloudellisissa avustuksissa vähävaraisille syöpään sairastuneille. Koska haku toteutetaan sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden kautta, ovat hakijoiden määrät vähentyneet ja neuvonnan tarve kasvanut. Tuen tarve ei ole suinkaan vähentynyt.
Terveyssosiaalityön on oltava kiinteä osa syövänhoidon hoitoketjua. Ihmisen tilanne ja tukipalvelujen tarve on pystyttävä arvioimaan yksilöllisesti kaikissa syövän vaiheissa.
Syöpäjärjestöt tukevat syöpäpotilaita taloudellisilla avustuksilla ja tarjoavat apua syöpäpotilaiden taloudellisiin haasteisiin muun muassa valtakunnallisella edunvalvonnalla. Myös moni alueellinen syöpäyhdistys tukee syöpään sairastuneita jäseniään esimerkiksi hoitopäiväkorvauksilla tai alkuavustuksilla, joita myönnetään syöpätaudin hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Vakava sairaus yhdessä taloudellisten vaikeuksien kanssa, johtaa elämäntilanteeseen, jota ei soisi kenenkään joutuvan kohtaamaan.
Jukka Moilanen
Kirjoittaja on kaupunginjohtaja emeritus (Ulvila) ja Suomen syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja.
Lue myös:
Luitko jo?
