Kunta-alan energiatehokkuussopimus on ajankohtaisempi kuin koskaan
Parhaillaan on hyvässä vauhdissa kunta-alan energiatehokkuussopimus kaudelle 2017‒2025. Mukana olevat kunnat kattavat jo yli 71 prosenttia Suomen asukasluvusta. Edellisellä sopimuskaudella 2008‒2016 saavutettiin merkittäviä säästöjä: 15,9 TWh, 560 miljoonaa euroa vuotuinen yhteenlaskettu säästö energiakustannuksissa ja 4,7 miljoonaa tonnia vähemmän vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Nykyisellä sopimuskaudella kunnat ovat jo toteuttaneet 982 toimenpidettä, joiden voimassa oleva säästövaikutus vuonna 2018 on 87 GWh, kun toimenpiteiden investoinnit olivat 14 miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 sopimustoiminnan yhtenä tavoitteena on saada vielä lisää kuntia mukaan. Kunnalle sopimustoimintaan liittyminen on tehokas tapa osallistua ilmastotyöhön ja saavuttaa säästöjä. Sopimustoiminnalla tehostetaan liittyjän omaa energiankäyttöä ja samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita, kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta, jotka pystytään näyttämään toteen johdonmukaisen seurannan ja raportoinnin ansiosta
Kunta-alalle on tarjolla laaja kirjo sitoumuksia ja verkostoja. Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997. Kunta-alalle on oma sopimusjärjestelmänsä, jonka tavoitteena on integroida energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvan energian mahdollisimman kattava hyödyntäminen kunnan normaaliin arkeen ja käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin. Liittyvä kunta, kaupunki tai kuntayhtymä sitoutuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen.
Vastineeksi liittymisestä ja sopimukseen sitoutumisesta kunta poimii plakkariinsa liudan hyötyjä. Vapaaehtoiset sopimukset ovat joustava ja mielekäs vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille pakkokeinoille. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Turhien energiakulujen karsiminen kunnassa lisää kannattavuutta ja tulosta. Lisäksi energiatehokkuustoimiin on mahdollista hyödyntää valtion energiatukea. Vastuullinen kunta rakentaa ja vahvistaa samalla omaa myönteistä julkisuuskuvaansa ja näyttäytyy kiinnostavana asuinpaikkana. Koko yhteiskunta saa etua energiatehokkuussopimusjärjestelmästä, sillä se on keskeinen osa Suomen energiapolitiikkaa ja keino vastata kansainvälisiin ilmastositoumuksiin ja päästövähennystavoitteisiin.
Sopimus koskee kaikkea kunnan hallinnassa olevaa energiankäyttöä eli se kattaa sähkön, lämmön ja polttoaineet, omistetut, vuokratut ja vuokralle annetut rakennukset, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, jätehuollon, joukkoliikenteen sekä omat kuljetukset ja työkoneet. Sopimuksen mukainen tavoite lasketaan liittyjän koko energiankäytöstä ja säästötoimenpiteet kohdistetaan sinne, missä se on liittyjän kannalta mielekkäintä.
Kunta-alalle on tarjolla jos jonkinlaista verkostoa, työkalua ja mallia, mutta jos kunnan rahkeet ja resurssit eivät riitä joka trendin harjalla surffaamiseen, niin energiatehokkuussopimustoiminta on juuri se peruskallio, jonka päälle kannattaa rakentaa.
Sirpa Mustonen
Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motiva Oy:ssä.
Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista ja liittyjien yhteydenotot: asiantuntija Okariina Rauta, okariina.rauta@motiva.fi, puh. 041 524 7621
