Kunta on hidas laiva kääntää

Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (Fisu, Finnish Sustainable Communities) kanssa on kaksi vuotta pohdittu ja kokeiltu, miten kuntajohtamista voisi kehittää niin, että ilmastotoimista saataisiin osa normaalia kunnan tekemistä.

Fisu-verkoston kaikkiaan 11 kunnasta 7 eli Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Riihimäki ja Turku ovat osallistuneet kehitystyöhön kukin omista lähtökohdistaan ja kehitystarpeistaan Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (Reetta) -hankkeessa. Mukana työskentelyssä oli ilmastoasiantuntijoiden lisäksi myös kuntien talousosaajat.

Ilmastotoimien näkyväksi tekeminen ja vieminen osaksi talousarviota, -seurantaa ja tilinpäätöstä ei ollutkaan ihan helppo harjoitus. Emme ensi alkuun ehkä itsekään tajunneet, millaisen elefantin olimme päättäneet haukata, mutta pala palalta tilanne valkeni. Nyt roppakaupalla viisaampana ajattelimme kertoa vinkkejä muillekin siitä, miten työtä voisi vielä viedä eteenpäin alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Reetassa sukellettiin talouden vuosikiertoon: talousarvioprosessiin, seurantaan ja raportointiin. Tätä olivat kehittämässä Jyväskylä, Joensuu, Riihimäki ja Ii. Kaikki tietenkin lähtee konkreettisen päästövähennystavoitteen kirjaamisesta kuntastrategiaan. Sen jälkeen toimenpiteet määritellään ilmastosuunnitelmassa tai toimenpideohjelmassa. Sitten päästään siihen kinkkisempään osuuteen: ilmasto- ja talousinformaation yhdistämiseen, jotta pystytään tekemään tehokkaita päätöksiä käytetyistä euroista ja niillä saavutettavista hyödyistä. Toimenpiteiden vaikuttavuuden ja talousvaikutusten arvioinnin pohjalta tehdään sitten priorisointi.

Yksi vaihtoehto on ilmastobudjetti

Priorisoinnin jälkeen ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet täytyy tehdä näkyväksi myös kunnan talousarviossa sekä tilinpäätöksessä. Tapoja tähän on monia, yksi niistä on ilmastobudjetti. Kun toimialat asettavat itse vuositason ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet talousarvion laadinnan yhteydessä, ilmastotyö ei jää irralliseksi muusta toiminnan suunnittelusta. Näin sitoutetaan myös toimialoilla työskenteleviä, joille ilmastotoimet ja ilmastovaikutusten ajattelu ei ehkä ole tuttua. Tavoitteiden määrittelyn yhteydessä täytyy niille asettaa myös mittarit. Tässä vaiheessa on hyvä myös vastuuttaa seuranta toimialalla.

Tavoitteen etenemisen säännöllinen seuranta ja kokonaiskuvan hahmottaminen mahdollistavat tiedolla johtamista ja poikkeamiin puuttumista. Seurannan avulla saadaan tietoa siitä, riittävätkö toimenpiteet päästövähennystavoitteen saavuttamiseen ja millaisiin korjaaviin toimenpiteisiin olisi syytä ryhtyä, jos tavoite halutaan saavuttaa.

Hankintoja koskeva strategia, politiikka tai linjaukset täsmentävät, miten kunnan strategiaa toteutetaan hankinnoissa. Ilmastotavoitteiden edistämisen kannalta olennaista on tunnistaa päästö- ja kustannusvaikutuksiltaan merkittävät hankinnat sekä vähäpäästöisten hankintojen osaamisen kehittämistarpeet. Ilmastotavoitteiden kannalta keskeisten hankintojen valmistelussa tuotetaan päättäjille tietoa eri toteutusvaihtoehdoista ja niiden elinkaarisista vaikutuksista, kuten päästövähennyksistä, kustannuksista ja säästövaikutuksista. Hankkeiden ja toteumien seuranta on ensi arvoisen tärkeää.

Reetassa pureuduttiin myös ilmasto- ja talousinformaation keräämiseen ja sen hyödyntämistä tarkasteltiin käytännön tasolla erilaisissa investointihankkeissa. Tätä olivat kehittämässä Kuopio, Joensuu, Lahti ja Turku. Joensuussa esimerkiksi käytännön kokeilussa oli infrarakentamisen hanke: katukohteen peruskorjaus. Pilotin ansiosta kasvihuonekaasujen päästölaskenta on Joensuussa nyt osa kaikkeen infrasuunnitteluun liittyvää kustannuslaskentaa. Jatkossa sitä sovelletaan joka hankkeessa.  Turussa puolestaan pilotoitiin, kannattaako korjata vaiko rakentaa uutta. Käytännön tutkimuskohteena oli palveluverkko, Varissuon koulu ja päiväkodit. Aivan yksiselitteistä johtopäätöstä Turun pilotin perusteella ei voitu tehdä. Enemmän peruskorjaamista sisältäneet skenaariot näyttäytyivät hiilijalanjäljen perusteella kannattavammilta, mutta uudishankepainotteinen skenaario taas oli elinkaarikustannusten näkökulmasta kannattavampi.

Tieto paremmin käyttöön

Kunnissa tuotetaan valtava määrä informaatiota eri tarkoituksiin, mutta tiedon tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ei aina ole parasta mahdollista. Tiedon kerääminen yksittäisistä hankkeista tai hankinnoista saattaa olla paljon vaikeampaa kuin on ajateltu. Pienistä puroista syntyy kuitenkin jokia. Kokonaistavoitteen saavuttamisen seurannan kannalta keskeisten hankkeiden ja hankintojen päästövähennyksien, kustannuksien ja säästöjen seuraaminen on tärkeää.

Muutoksen aikahorisontti on pitkä. Kunta on hidas laiva kääntää. Poikkihallinnolliset asiat haastavat perinteistä toimialajakautunutta kuntajohtamista kohti uutta matriisimaisempaa toimintatapaa. Kaiken keskiössä ovat ihmiset, jotka täytyy pitää muutoksessa mukana. Uusi ajattelutapa haastaa tekemään asioita toisin, mutta toimintatapojen muutos vaatii aikaa ja hyvää viestintää. Jokaisen kuntaorganisaatiossa työskentelevän pitäisi edes jollain tasolla hahmottaa oma merkityksensä kunnan tavoitteiden toteuttajana.

Toistuvaa kehittämistä

Talous- ja ilmastojohtamisen yhteen sovittaminen on iteratiivinen prosessi. Jokaisen kunnan olemassa olevat toimintatavat, organisaatiokulttuuri ja resurssit vaikuttavat merkittävästi työhön. Kerralla ei kuitenkaan tule valmista kellään. Kahden vuoden projektissa tuli huomattua, että aika kuluu hujauksessa. Koko ajan saa olla miettimässä jo seuraava asiaa.  Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistuessa pitäisi saman tien tai jo ennakoivasti lomittain miettiä seuraavaa vuotta edellisestä vuodesta opitun pohjalta, seuraten toki myös kuluvaa vuotta. Ilmasto- ja talousjohtamisen kytkeminen vaatii monitahoista yhteistyötä kunnassa, jotta asiat saadaan etenemään oikea-aikaisesti talousprosessin kanssa.

Kun ilmastotavoitteet ja -toimet sitten alkavat kiinnittyä talousarviokirjaan ja tilinpäätökseen, voidaan alkaa pohtia näkyvätkö ne aidosti ja riittävästi vaikuttavalla tavalla. Kahdessa vuodessa ei vielä tule maailma valmiiksi ja kehittämistyön aikana on löydetty uusia ennakoimattomiakin pullonkauloja, joita voidaan työstää nyt joulukuussa käynnistyvässä Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen (Reijo) -hankkeessa. Kunnissa tuotetaan jo nyt valtava määrä tietoa. Tulevaisuudessa tarpeet kestävän kehityksen tiedon tuottamiseksi kasvavat entisestään. Yhteishankkeella on tarkoitus pureutua uusiin tapoihin kerätä ja hyödyntää entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin erilaista resurssiviisaustietoa.

Tulokset esiin Kunta-tv:n livelähetyksessä

Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtaminen (REETTA) -hankkeen tuloksia esitellään ja kiperistä kysymyksistä keskustellaan Kunta-tv:n livelähetyksessä 14.12.2022, klo 13.–14.30.

Tilaisuudessa esitellään yhteisvoimin saavutettuja tuloksia ja sen jälkeen pureudutaan aiheeseen keskustelussa, johon osallistuvat erityisasiantuntija Jari Vaine Kuntaliitosta ja Senior-asiantuntija Rami Erkkilä Kuntarahoituksesta ja ympäristöasiantuntija Mervi Saukko Jyväskylän kaupungista sekä asiantuntija Anna Sahiluoma Motivasta. Keskustelua vetää johtava asiantuntija Okariina Rauta Motivasta.

Anna Sahiluoma
anna.sahiluoma@motiva.fi

Kirjoittaja toimii asiantuntijana valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa erityisesti kuntahankkeissa.

Fisu-verkoston sivut