Aki Lindén pitää esitettyä sote-mallia monimutkaisena ja sekavana

.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:’Times New Roman’;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén pitää torstaina julkistettua ehdotusta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaiksi hallinnollisesti monimutkaisena ja sekavana ja juridisesti epäselvänä erityisesti vastuukuunnan osalta.

 

Lindén oli mukana järjestämislakityöryhmässä, joka lakiluonnoksen esittelyn yhteydessä antoi myös lausunnon luonnokseen liittyvistä ongelmista.

 

– Malli on hallinnollisesti ja juridisesti sekava ”hybridi”, Lindén sanoo tiivistelmässään sote-ehdotuksen sisällöstä.

 

 

Esityksen mukaan sote-alueen kunnat päättävät yhdessä demokraattisesti sosiaali- ja terveyspalveluista. Tätä varten on olemassa sote-elin, jossa kunnat ovat kaikki edustettuina ja jonka poliittinen kokoonpano vastaa suhteellisesti alueen kuntien kuntavaalien yhteen laskettua vaalitulosta.

 

Vastuukunta ei voi kumota sote-elimen päätöksiä. Sote-elin on vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sote-elimen päätöksenteossa ei ole ns. äänileikkureita, joilla rajoitettaisiin suuren kunnan edustajien yhteistä äänimäärä.

 

– Vastuukunnan ja sote-elimen suhde ja työnjako on sekava mm. päätettäessä sote-elimessä perustason palveluista, Linden arvioi.

 

– Päätöksentekoon eivät voi osallistua kunnat, joilla on oikeus sote-alueen sisällä olevalla perustason alueella päättää itse perustason alueella päättää itse perustason palveluiden järjestämisestä. Ne osallistuvat päätöksentekoon vain siilloin kun päätetään koko sote-alueen yhteisistä palveluista.

 

– Sote-alueen vastuukunnalla, ts. suurella keskuskunnalla, ei ole oikeutta itse päättää omista peruspalveluistaan, vaan se päättää niistä yhdessä sote-alueen muiden kuntien kanssa pois lukien em. tavalla perustason alueen kunnat, Linden vetää esitystä yhteen.

 

 

Lindenin mukaan esitettyä mallia parempia olisivat olleet niin sanottu THL:n malli, johon sisältyisi 10-12 (tai enintään 15) sote-aluetta, jotka vastaavat kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tai hallitusohjelman mukainen kaksitasoinen malli, jossa vahvat peruskunnat tai sellaiseksi muodostumassa olevat alueet (mahdollisesti 50-60 kappaletta) vastaavat peruspalveluiden järjestämisestä ja viisi erityisvastuualuetta vastaa erikoispalveluiden järjestämisestä.

 

Nykyistä järjestämismallia Linden pitää perustaston palveluiden osalta hajanaisempana kuin mitä esitetyssä mallissa olisi.

 

– Mutta kuntayhtymämalli, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, on selkeämi ja parempi kuin vastuukuntamalli. Erityisesti tämä koskee maakuntia, joissa on yliopistollinen sairaala.

Aki Lindénin tiivistelmä esitetyn sote-lain sisällöstä (pdf)