Korona jyllää ja alijäämiä kertyy. Helpotusta kuntien alijäämien kattamiseen on tulossa jatkoajan myötä, mutta se ei yksin kuntatalouden ongelmia ratko.

Hallituksen esitys kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että koronan takia vaikeuksiin joutuneet kunnat voisivat hakea jatkoaikaa alijäämien kattamiselle, on otettu kunnissa myönteisesti vastaan. Lähes kaikki vastikään päättyneellä lausuntokierroksella asiasta lausahtaneet suhtautuvat esitykseen myönteisesti. Tosin kritiikkiäkin lausunnoista löytyi.

Lakiesityksen mukaan kunta tai kuntayhtymä voi hakea valtiovarainministeriöltä alijäämän kattamiskaudelle pidennystä, jos kunta ei koronaepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikeuksien vuoksi pysty kattamaan taseeseen kertynyttä alijäämää laissa säädetyssä määräajassa.

Ei pelasta kuntataloutta

Kuntien taholta tuotiin esiin se tosiseikka, ettei alijäämien kattamisen jatkoajalla kuntataloutta pelasteta.

-Alijäämän kattaminen vaatii kunnilta suuria ja vaikeita sopeuttamistoimenpiteitä, joiden toteuttamiseen valtion tulisi kannustaa esimerkiksi erilaisin porkkanarahoin. Yksistään alijäämän kattamiskauden pidentäminen ei paranna merkittävästi kuntien mahdollisuuksia sopeuttaa talouttaan epidemiasta seuranneiden talousvaikeuksien vuoksi, Nousiaisten kunta toteaa lausunnossaan.

Samoilla linjoillaan ollaan myös Kauhajoen suunnalla.

-Huomionarvoista on, että yksinomaan alijäämän kattamisvelvoitteen määräajan jatkaminen hakemuksesta ei riitä kuntatalouden kuntoon saattamiseksi. Kunnat ovat taloudellisesti jo ennalta hankalassa tilanteessa, lisäksi soteuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat epäselvät. Edelleen on syytä tarkastella kuntien lakisääteisiä palveluja ja niiden rahoituksen kohtaamista kuntien talouden tasapainon saavuttamiseksi, Kauhajoen kaupunginhallitus lausuu.

Huolta kuntakentän taloudesta kantoi myös KT Kuntatyönantajat lausunnossaan.

-KT Kuntatyönantajat pitää määräaikaista lakimuutosta perusteltuna ja kannatettavana. KT Kuntatyönantajat haluaa kuitenkin korostaa, että yleisesti ottaen kuntien palvelutoiminnan perusrahoitus tulee turvata kestävällä tavalla, lausunnossa vaadittiin.

Huolta kuntayhtymistä valuvista alijäämistä

Kuntayhtymistä kuntiin siirtyvät alijäämät huolettivat useita lausunnon antaneita kuntia. Huolta kannettiin myös siitä, että korvaahan valtio varmasti kunnille ja kuntayhtymille koronasta aiheutuvat lisäkustannukset.

– Lakiesityksen merkityksen vahvistamiseksi, tulee kuntien pakollisen varauksen muodostamisen säännöksiä muuttaa siten, että kuntayhtymän alijäämästä ei kunnan tarvitse kirjata pakollista varausta. Valtion tulee alijäämän kattamisvelvollisuusajan pidentämisen lisäksi kompensoida covid-19-epidemiasta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvia kustannuksia sekä tulon menetyksiä myös tulevina vuosina, Suonenjoki kaupunki esitti lausunnossaan.

HUS Kuntayhtymä piti lakimuutosta perusteltuna, mutta nosti esiin niin ikään alijäämä-ongelman. Koronaviruksen takia kuluva vuosi on kuntayhtymälle noin 160 miljoonaa euroa alijäämäinen, jonka lisäksi ensi vuodelle siirtyvä hoitovelka rasittaa kuntayhtymän taloutta. Soteuudistuksen voimaanpanolain 31 pykälän mukaan sairaanhoitopiirien taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa ennen kuntayhtymien siirtämistä sote-maakuntaan tai HUS-maakuntayhtymään eli viimeistään vuoden 2022 aikana.

-Ko. säännös tekisi kuntalain väliaikaisen muutoksen käytännössä tyhjäksi. Ehdotettua voimaanpanolain alijäämän kattamisvaatimusta tulee muuttaa tavalla tai toisella: esimerkiksi pidentämällä kattamiseen annettua määräaikaa merkittävästi tai osoittamalla sairaanhoitopiireille ylimääräistä valtionavustusta, HUS:n lausunnossa esitetään.

Viisi piti tarpeettomana

Vaikka lähes kaikki lausunnonantajat pitivät lakimuutosta hyvänä, niin aina löytyy vastarannan kiiskejä. Viisi kuntaa ei kannattanut nykyisten pelisääntöjen muuttamista. Helsingin kaupungin lausunnossa muistutetaan, ettei kuntalain väliaikaiselle muuttamiselle ole tarvetta.

-Koska arviointimenettelyn käynnistäminen on jo nyt kuntalain 118 §:n mukaisesti valtiovarainministeriön harkinnassa, koronaepidemian talousvaikutukset voidaan ottaa huomioon ilman siitä lailla erikseen säätämistä, Helsingistä todetaan.

Myös Järvenpään suunnalta vinkataan, että ministeriö on jo nykyisen lain perusteella paljon vartijana, kun arviointimenettelyjä käynnistetään. Järvenpään kaupungin lausunnossa muistutetaan siitä, että alijäämän kattamisvelvoitteen jatkamisella hoidetaan vanhoja syntejä, eikä koronasta aiheutuneita ongelmia.

-Covid-19-epidemia ja poikkeustila tulevat vaikuttamaan kaikkien kuntien talouteen siten, että alijäämiä tulee kertymään lisää tai kattamistoimenpiteiden toteutuminen tulee vaikeutumaan. Tehty lakiesitys helpottaa toteutuessaan ensisijaisesti niiden kuntien tilannetta, joiden alijäämä on kertynyt epidemiaa edeltävällä ajalla.

-Ne kunnat, jotka ajautuvat alijäämäiseksi epidemian myötävaikuttamana vasta vuonna 2021 tai myöhemmin, eivät lakiesityksen määräaikaisuudesta johtuen, voi hyödyntää esitettyä kahden vuoden lisäaikaa. Esitys asettaa näin ollen kunnat eriarvoiseen asemaan suosien niitä kuntia, jotka ovat kriisiytyneet jo ennen epidemiaa eikä covid-19-epidemian vuoksi, Järvenpään lausunnossa todetaan.

Yhteinen rytmi tarpeen

Ja tottahan toki lausunnoissa viitataan myös tekeillä olevaan sote-uudistukseen. Kun tilapäinen lainmuutos olisi voimassa 2025 loppuun, niin se toisi jälleen uuden merkittävän päivämäärän sote-uudistuksen liepeille.

-Sairaanhoitopiirien ja sote-kuntayhtymien osalta alijäämien kattamisaikatauluun vaikuttaa toteutuessaan myös esitetty sote-uudistus. Lausunnoilla oleva lakiesitys asettaa uuden aikataulun kuntayhtymien alijäämien kattamiselle, johon ei ole kuntayhtymien/jäsenkuntien suunnitelmissa varauduttu. Lakiesitysten tulisi olla synkronissa keskenään, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lausunnossa todetaan.

Kuntarahoitus puuttui myös sote-uudistukseen ja aikatauluihin lausuntoa antaessaan. Kuntarahoituksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että syntyy eri lakien perusteella eri syklillä toimivia tasapainottamisvelvoitteita. Tämän johdosta lakiesitys olisi tarpeen koordinoida mahdollisimman kattavasti myös sote-uudistuksen kanssa.

Kuntaliitto arvioi lakimuutoksen olevan tarpeellinen ja perusteltu. Vaikka jo nykyinen lainsäädäntö antaa ministeriölle mahdollisuuden harkinta arviointimenettelyn käynnistämistä, niin lailla erikseen säädettäessä signaali kuntakentälle on selkeämpi. Mutta jokaisessa tapauksessa jatkoaika ei ole riittävä.

-Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriö koronaepidemian jatkuessa arvioisi tarvetta jatkaa alijäämien kattamisen määräaikaa edelleen lainmuutoksi ja joka tapauksessa käyttäisi harkintavaltaansa arviointimenettelyn käynnistämisessä myös jatkokauden jälkeen. Alijäämän kattamisajan pidentäminen on yksi lisäkeino kunnan talouden tasapainottamisessa.

-Koronasta aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä tulee kompensoida kunnille osana valtionrahoitusta myös tulevina vuosina. Nyt vireillä oleva alijäämän kattamisajan pidennystä ja tulevaa sote-maakuntauudistusta koskeva lakivalmistelu tulee sovittaa yhteen alijäämän kattamista koskevien säännösten osalta, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.

Tutustu annettuihin lausuntoihin täällä

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*