Alueellinen kansanäänestys pakkoliitoksissa arveluttaa asiantuntijoita
Alueellinen kansanäänestys määrittämässä kuntien pakkoliitoksia voi olla hankala toteuttaa muun muassa perustuslain näkökulmasta.
Yle uutisoi tiistaina, että hallitus aikoo torstaina päättää, että valtio voisi määrät kunnat yhteen, jos kyseisen alueen kansanäänestystulos antaa siihen mahdollisuuden.
Jos pykälä lisättäisiin uuteen kuntarakennelakiin, esimerkiksi Raisio voitaisiin liittää Turkuun, jos Turussa ja Raisiossa pidetyn kansanäänestyksen yhteenlaskettujen äänten enemmistö puoltaisi liitosta. Iso kunta voisi siis jyrätä pienen kunnan yli.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd., sanoo Kuntalehdelle, että asiaan on vaikea ottaa tarkasti kantaa, kun ehdotuksen muotoilusta ja ehdoista ei ole selvyyttä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän kuitenkin myöntää asetelman periaatteellisen ongelmallisuuden.
– On vaikea legitimoida se peruskuvio josta on puhuttu, että laitettaisiin ikään kuin yhdessä iso kunta ja pieni kunta äänestämään.
Koskinen muistuttaa, että tähän saakka kansanäänestys on ollut osa kuntakohtaista päätöksentekoa. Väläytetyn mallin mukaan pienen kunnan olisi toteltava isoa, vaikka pienessä kunnassa 90 prosenttia vastustaisi liitosta, jos kuntien yhteinen äänten enemmistö on liitoksen puolella.
– Ei se ehkä vastaa normaaleja demokratiakäsityksiä, Koskinen sanoo.
Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula pitää asetelmaa kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta melko ongelmallisena.
– Sellaista kritiikkiä voi aika hyvin esittää, jos ison kunnan asukkaat voivat päättää jonkun pienemmän kunnan asioista heidän puolestaan, Harjula sanoo.
– Lakia ei ole vielä säädetty, ja se saattaa kohdata vaikeuksia esimerkiksi perustuslain näkökulmasta, Harjula arvioi.
Perustuslakivaliokunnan jäsen Tapani Tölli, kesk., ihmettelee, miksi pakkoliitos otetaan nyt esille niin innokkaasti. Hänen mielestään on selvää, että nykyinen hallitus ei ehdi tehdä ensimmäistäkään pakkoliitosta.
Myös Tölli uskoo, että alueellinen kansanäänestys voi jumiutua kunnan itsehallinnon kysymyksiin.
– Sellainen tilanne, että jos iso päättää että pienen pitää liittyä, niin kyllä se sotii itsehallintoa vastaan. Nyt on tärkeää kuunnella perustuslakiasiantuntijoiden arvio.
– Toinen näkökulma on, että miten kaupunkiseudulla määritellään selkeästi oikeudenmukaisesti ja täsmällisesti yhdyskuntarakennekriteeri, joka olisi pakkoliitoksen perusta. Se on lain kirjoittajalle aika haasteellinen kirjoitettava, Tölli näkee.
