Elinkeinorakenneselvitys: Seutukaupunkeja yhdistää metalliteollisuus ja vähittäiskauppa
Tiedusteltaessa seutukaupungeilta kymmenen merkittävimmän yrityksen virallisia toimialoja, elinkeinorakenne näyttää varsin metallipainotteiselta, toiselle sijalle sijoittuu vähittäiskauppa.
Metalliala käsittää niin ”perinteiset” metallialan yritykset, kuin uusia teknologioita hyödyntävät ja voimakkaasti kasvavat yrityksetkin, ilmenee Kuntaliiton ja Seutukaupunkiverkoston julkaisemasta selvityksestä.
Selvityksen mukaan seutukaupunkien työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 99 prosenttia ja seutukaupunkien pendelöintiprosentti on 24,8, eli merkittävästi alle koko maan keskiarvon 33 prosenttia. Näin ollen keskimäärin 75,2 prosenttia seutukaupunkien asukkaista käy oman kaupunkinsa alueella töissä.
– Seutukaupungit ovat omien alueidensa työssäkäyntikeskuksia, toteaa asiantuntija Maria Ojakoski Kuntaliitosta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvityksen lähtökohtana on ollut koota tietoa seutukaupunkien elinkeinorakenteesta yleisellä tasolla, sekä tarve löytää mahdollisia yhdistäviä tekijöitä eri kaupunkien ja alueiden välillä.
– Seutukaupungeiksi määritellään yleensä pienet tai keskisuuret kaupungit, joilla on oma vaikutusalueensa, mutta jotka eivät ole maakuntakeskuksia tai osa suurempaa kaupunkiseutua. Ne edustavat väkiluvultaan runsasta miljoonaa suomalaista, sanoo seutukaupunkiverkoston koordinaattori, erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta.
Alueellinen erikoistuminen valttina
Järkevä alueellinen erikoistuminen tuo kaupunkien elinkeinorakenteeseen puhtia, mutta myös joustavuutta, jota tarvitaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä, arvioivat selvitykseen osallistuneet kaupungit.
– Trendien perässä juoksu ei ole pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa, jokaisen kaupungin tulee ponnistaa omista lähtökohdistaan ja erityisominaisuuksistaan, painottaa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko.
Lähes kaksi kolmasosaa seutukaupungeista on joko kokenut tai kokee todennäköisesti lähitulevaisuudessa äkillisen tai voimakkaan rakennemuutoksen.
– Alue- ja kaupunkikehittäjien, kaupungin johdon, kansalaisten sekä yritysten tiivis yhteistyö on seutukaupunkien vetovoimatekijänä ensiarvoisen tärkeää, muistuttaa Rantakokko.
Tulevaisuuden toimialoina palvelut ja ympäristöteknologia
Arvioitaessa seutukaupunkien tulevaisuuden toimialoja, kärkitoimialoista metalliteollisuus ja sen sivujuonteet sekä tukku- ja vähittäiskauppa näyttävät jatkossakin olevan kärjessä. Nosteessa ovat erilaiset terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä matkailu. Kymmenen kärkijoukkoon kiilaavat lisäksi bioenergia-, ympäristöteknologia ja vesiliiketoimintaan liittyvät yritykset.
– Kyselyyn vastanneet pitävät tutkimus- ja kehitystoimintaa tärkeänä yritystoiminnan uudistumisen kannalta, toteaa Maria Ojakoski.
– Seutukaupungeissa halutaan ylläpitää kehittämisen ilmapiiriä ja tarjotaan sille toimintaympäristö. Koulutusmahdollisuudet kaupungissa varmistavat, että ainakin osa nuorista jää alueelle ja että kuntalaiset myös voivat suorittaa täydennysopintoja aikuisiällä, arvioidaan selvityksessä.
Elinkeinorakenneselvitys pohjautuu kesän 2012 aikana toteutettuun kyselytutkimukseen, joka lähetettiin yhteensä 47 seutukaupunkiverkostoon kuuluvaan seutukaupunkiin. Vastausprosentti oli 75. Yhteensä Suomessa arvioidaan olevan noin 60 kuntaa, jotka täyttävät seutukaupunkimääritelmän kriteerit.
